Lukijoilta

Suomi kuihtuu EU:n varjossa

Kirjoittajan mukaan Ruotsi selvityi viime lamasta valuuttansa avulla Suomea paremmin.
Kirjoittajan mukaan Ruotsi selvityi viime lamasta valuuttansa avulla Suomea paremmin.

Tyhmäkin oppii virheistään, muttei Suomen poliittinen eliitti. Näin voi sanoa, kun katsoo Suomen viimeaikaista kehitystä. Mallioppilaan rooli EU:ssa on ollut tärkeämpi kuin vastuu oman maan asioista. Poliittinen eliitti on ulkoistanut omat työnsä ja toimii lähinnä EU:n kumileimasimena näperrellen itse toissijaisten asioiden parissa. Sen sijaan, että se kantaisi vastuuta ja ottaisi opikseen tekemistään virheistä, se ennemmin hirttäytyy EU:hun. Vähäinen lohtu on se, ettei se ole tässä sarjassa ainoa. Mutta onneksi on myös itsenäisiä valtioita, joihin voimme kehitystä verrata.

Eikö meidän tulisi ottaa mallia valtioista, jotka menestyvät, ja pyrkiä löytämään niiden pohjalta meille sopivia ratkaisuja. Tunnusomaista näille maille on päätöksenteon itsenäisyys ja oma raha. Tällaiset maat säilyvät maailmankartalla ja niitä myös kuunnellaan ja kunnioitetaan.

Pieni maa voi vaikuttaa vain esimerkin avulla, ei paasaamalla foorumeilla. Sen voimme todeta Suomen kohdalla koululaitoksen Pisa-tutkimuksissa saamasta huomiosta. EU-yhtälössä on liian monta muuttujaa. Helpompi on laittaa omat asiamme kuntoon. Liittyessämme EU:hun meille opetettiin, että vaikutusvaltamme kasvaa, kun pääsemme päättämään koko Euroopan asioista; tosiasiassa nyt emme päätä enää edes omistamme.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Itsenäisten maiden politiikan ei tarvitse olla itsekästä, mutta niillä on omat erityistarpeensa, jotka niiden on otettava huomioon, muuten ne eivät menesty. Ne tarvitsevat täsmällistä lainsäädäntöä. Viime kädessä Eurooppakin on sitä vahvempi, mitä vahvempia sen yksittäiset solut ovat. Jatkuvat epäonnistumisviestit, joita EU tuottaa, ovat yhteisölle myrkkyä.

”Pieni maa voi vaikuttaa vain esimerkin avulla, ei paasaamalla foorumeilla.”

Oman valuutan ansiosta Ruotsin talous lähti toipumaan lamasta Suomea nopeammin, Ruotsi ei velkaannu nimeksikään ja kasvaa myös Suomea nopeammin. Puola kasvoi jopa lamavuosinakin halvan slotynsa ansiosta. Kiinan menestys perustuu myös suurelta osin aliarvostettuun valuuttaan. Maat, joiden valuutan arvoa eivät markkinat hinnoittele, jäävät jokaisessa lamassa ja notkahduksessa yhä enemmän jälkeen. Eikä tämä euron kriisikään varmasti ole viimeinen.

Katukuvassa ongelmamme eivät vielä juuri näy. Sen hintana olemme velkaantuneet korviamme myöten, lähes 100 miljardiin. Euron vuoksi joudumme maksamaan muidenkin velkaantuneiden euromaiden velkoja ja olemme sitoutuneet vielä miljardeihin lisää. Oman valuutan EU-maat Ruotsi, Tanska ja Britannia ovat näistä sitoumuksista vapaat. Niin ovat luonnollisesti myös EU:n ulkopuoliset valtiot. Alhaisista koroista on meille tuskin pitkäaikaista riemua ja yksikin prosentti 100:sta miljardista on jo miljardi. Mitä suurempi laina ja riski, sitä korkeampi korko. Näin rahamarkkinat toimivat.

Pohjoismainen hyvinvointivaltio on brändi, jolla juuri nyt on nostetta. EU:n sijaan Suomi voisi lähteä ajamaan skandinaavista valtioliittoa Ruotsin, Norjan, Tanskan ja kenties joidenkin Baltian-maiden kanssa. Suoran demokratian kehittämisessä voisimme ottaa mallia Sveitsistä.

Uskon, että siinä meillä olisi tulevaisuuden visio, johon kansalaisetkin olisivat valmiit sitoutumaan. Siitä voisi syntyä todellinen menestystarina. Eniten ihmetyttää se, että eduskunta on kuin 200 hengen mykkä kuoro, samoin media: Ne ovat hiljaa juuri nyt, kun pitäisi esittää vaihtoehtoja, keskustella ja kritisoida.