Lukijoilta

Uudistuksella halutaan
selkeyttää opettajien työtä

Kirjoittajan mukaan kouluissa on herännyt huoli siitä riittääkö uudistuksiin rahaa tiukassa taloustilanteessa. Esimerkiksi erityisopetukseen tarkoitettujen luokkatilojen tarve on suuri.
Kirjoittajan mukaan kouluissa on herännyt huoli siitä riittääkö uudistuksiin rahaa tiukassa taloustilanteessa. Esimerkiksi erityisopetukseen tarkoitettujen luokkatilojen tarve on suuri.

TS Extrassa (20.11.2010) käsiteltiin opettajan työn haasteita. On totta, että peruskoulun opettajan työ on vaativaa. Se on sisällöltään erilaista kuin 1980-luvulla, kun nykykoululaisten vanhemmat olivat ala-asteella, tai 1950-luvulla, kun suuret ikäluokat kävivät kansakoulua. Pahaa oloaan oireilevat lapset ja nuoret ovat koko ikäluokalle tarkoitetussa peruskoulussa haaste, johon ei ole tarjolla nopeita ratkaisuja. Erityisesti niin sanotuista käytöshäiriöistä kärsivien lasten ja nuorten hoitoon pääseminen takkuilee, koska on epäselvää, mitkä tahot siitä ovat vastuussa.

Tästä huolimatta on turhaa väittää, että perusopetuslain muutos vuodenvaihteessa tulee hankaloittamaan opettajan työtä entisestään, kun erityisopetukseen pääsee hitaammin kuin ennen. Opettajan työn vaikeuttaminen tai oppilaiden tuessa pihistely eivät tietenkään ole olleet lainsäätäjän tarkoitus. Tarkoitus on selkeyttää ja yhdenmukaistaa oppilaan tukea sekä siirtää painopistettä hyvinvointia edistävään ja ongelmia ennaltaehkäisevään työhön.

Nämä tavoitteet ovat samansuuntaisia kuin uudessa lastensuojelulaissa: halutaan lisätä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia sekä ehkäistä ongelmien syntyä ja pahenemista sen sijaan, että asiaan tartutaan vasta sitten, kun ongelma on jo olemassa. Toteutuessaan tämä malli vähentää inhimillistä kärsimystä ja on taloudellisesti tehokkaampi kuin nykyinen kalliisiin korjaaviin toimenpiteisiin (esim. erityiskoulu, lastenpsykiatria, huostaanotto) painottuva malli.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

On kyllä totta, että tulossa oleva uudistus herättää kouluissa kysymyksiä ja huoltakin. Tähän ei kuitenkaan ole syynä itse uudistus vaan pikemminkin se, että kuntatalouden kannalta uudistus tulee varsin kehnoon aikaan. Kouluissa pelätään, ettei niille riitä tarpeeksi rahaa. Jotta kaavailtu yleisen tuen ja tehostetun tuen malli voi toimia ja jotta valtaosa erityisoppilaista voi jatkossa käydä omaa lähikouluaan, tarvitsevat yleisopetuksen koulut runsaasti erilaisia resursseja.

Esimerkkeinä mainittakoon riittävän pienet luokat, riittävästi jako- ja tukiopetustunteja sekä laaja-alaisen erityisopettajan tunteja sekä täydennyskoulutusta luokan- ja aineenopettajille. Keskeistä on myös opetustyötä tukeva moniammatillinen osaaminen: peruskoulussa tulee lakisääteisesti olla koululääkäri, kouluterveydenhoitaja, koulukuraattori ja koulupsykologi.

Erityisopetuksen uudistus herättää paljon ajatuksia ja tunteita varsinkin Turussa, jossa erityisopetus on järjestetty poikkeuksellisen pitkään kaksijakoisen mallin mukaan: käytännössä kaikki erityisoppilaat ovat käyneet erityiskoulua, eikä yleisopetuksen kouluissa ole juurikaan ollut omia erityisluokkia tai integroituja erityisoppilaita. Nyt erityiskoulujen arvokasta osaamista tullaan enenevässä määrin tarvitsemaan myös yleisopetuksen kouluissa.

Kunnissa tulisi heikosta taloustilanteesta huolimatta kyetä katsomaan yhtä budjettivuotta pidemmälle. Se, mitä nyt panostetaan lasten, nuorten ja perheiden hyväksi, maksaa itsensä takaisin korkojen kera tulevina vuosina. Tulevaisuuden työurien pituuteen ja työkyvyttömyyseläkkeiden määrään vaikuttavia ratkaisuja tehdään peruskoulussa nyt.