Kirjoittajavieras

Pääsiäistä kohti

Mikaelinkirkossa järjestettiin kaksi viikkoa sitten juhlava messu, jonka yhteydessä siunattiin virkaansa Turun merimieskirkon johtava satamakuraattori Satu Oldendorff. Ennen jumalanpalveluksen alkua sakaristo oli täynnä väkeä. Alkukirkosta lähtien kristillisissä seurakunnissa on ollut tapana lähettää uusi työntekijä tehtäväänsä siunauksin ja rukouksin. Kenenkään ei tarvitse toimia omassa varassa, vaan ympäröivä yhteisö on tukena usein hyvinkin raskaassa hengellisessä työssä.

Myös urkuparvekkeella oli täyttä. Vierailevana kuorona oli Turun Poliisilaulajat, jota johtaa oman kirkon kanttori Heikki Seppänen. Kyllä soi hienosti Sua kohti Herrani eli Titanic-hymni, kun parikymmentä salskeata miestä sen ylhäältä saliin kajautti. Itse olin tällä kertaa urkurina ja sain kuunnella kuoroa ja välillä myös säestää. Ilahduin kovasti, kun loppusoittoni jälkeen yksi laulajista sanoi hauskasti: ”Teillä ei varmaankaan urkupillit ehdi pölyyntyä”.

Harras toiveeni onkin, etteivät pölyynny. Siirryn tänä keväänä eläkkeelle ja uskon, että musisointi seurakunnassamme tulee jatkumaan aktiivisena ja tasokkaana, sillä soittimet on ainakin saatu kuntoon.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kun 29 vuotta sitten aloitin työni Mikaelinkirkon urkurina, tiedettiin, että silloiset, melko uudet urut huonon kuntonsa vuoksi tultaisiin pian purkamaan. Koko virassaoloaikanani on keskusteltu kiihkeästi siitä, minkälaista kirkkomusiikin tulisi olla.

Monet vastustavat urkuja. He haluavat kirkkoihin sellaisia soittimia ja soitinyhtyeitä, jotka vetoavat nykyaikaiseen musiikkimakuun. Jaksoimme olla kärsivällisiä ja lopulta vuonna 2002 saimme uudet, hienot urut, joiden suunnittelussa oli mukana nykyinen urkuri Marko Hakanpää.

Tänä päivänä musiikilla on tärkeä osa julistustyössä. Eräs ystäväni sanoi, että hän maksaa kirkollisveroa siksi, että kirkko ylläpitää muusikon virkoja.

Nykyisen yhteiskuntamme viihteellistyminen luo suuria haasteita kaikille kirkon työntekijöille. Miten pitkälle voimme antaa periksi muoti-ilmiöille erilaisissa valintatilanteissa?

l

Tänään alkaa ns. hiljainen viikko, jolloin lähdemme seuraamaan Jeesuksen kärsimystietä. Itselleni puhuttelevimpia päiviä on kiirastorstai, jolloin Jeesus ja opetuslapset kokoontuivat pääsiäisaterian jälkeen Getsemanen puutarhaan rukoilemaan. Tässä on kuvaus kutsumustehtäväänsä omistautuneen henkilön tuskasta, kun voimat eivät tahdo riittää loppuun asti.

Mitä tekevät ystävät ja maailma: nukkuvat. Eivät jaksa auttaa, eivät jaksa pysyä valveilla, vaan antavat periksi ja pakenevat. Paha, kavaltaja, toimii sen sijaan yötä päivää väsymättä ja hakee vielä lisäjoukkoja saavuttaakseen päämääränsä, toisen tuhoamisen.

Kirkko hoitaa vartiopalvelutehtävää maailmassa. Sen jäsenet valvovat ja rukoilevat, että emme joutuisi kiusaukseen vaan pääsisimme pahasta. Työpaikallani julistetaan joka päivä evankeliumia, joka antaa kaikille siihen uskoville uuden tulevaisuuden ja toivon. Olen neljäkymmentä vuotta saanut palvella ja toteuttaa muusikkouttani tällaisessa ”laitoksessa”. Tästä elämäntehtävästä olen hyvin kiitollinen. Hyvää Pääsiäistä kaikille lukijoille!

Kirjoittaja on Turun Mikaelinkirkon johtava kanttori, director mucicaes ja musiikin maisteri.