Suomen metsästäjäliiton arvion ja 21.3. uutisoinnin mukaan Suomessa on 279–362 sutta. Susikanta-arvio on noin kaksi kertaa suurempi kuin Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) arvio Suomen susikannasta. Helmikuussa maa- ja metsätalousministeriölle toimitetussa lausunnossa RKTL arvioi susia olevan 150–160 yksilöä.
Metsästäjäliiton edustaja esittää eron johtuvan siitä, että RKTL:n arvio on minimikanta ja Metsästäjäliiton arvio todellinen lukumäärä. Tämä ei pidä paikkaansa. RKTL arvioi susien todennäköisimmän lukumäärän. Toinen esiin nostettu syy on se, että Metsästäjäliitto laskee Suomen ja Venäjän rajan molemmin puolin liikkuvat sudet kokonaan kuuluvaksi Suomen susikantaan. Todellisuudessa tämä tulkintaero pienentää kanta-arvioiden dramaattista eroa vain vähän. RKTL puolittaa Suomen kanta-arvioon vain niiden laumojen yksilömäärän, joiden reviiri on itärajan molemmin puolin, ei kaikkien itäisten maakuntien susimäärää.
RKTL:n lukumääräarvio pohjautuu noin 1600 petoyhdysmiehen havaintoihin, kansainvälisesti verrattuna mittavaan kokemusperäiseen tietoon susien liikkumisesta ja reviirien pinta-aloista sekä oman kenttäväen suorittamiin lumijälkiseurantoihin. Helmikuun susilausuntoon myös riistanhoitopiirit antoivat oman näkemyksensä susitilanteesta.
Petohavainnoijat ovat suurpetojen havainnointiin omistautuneita metsästyksen harrastajia, jotka kirjaavat ja lähettävät RKTL:lle vuosittain kasvavan määrän petohavaintoja, joita vuonna 2008 oli jo yli 30 000. Karhuja, ilveksiä ja ahmoja koskevien havaintojen määrä oli vuonna 2009 selvästi suurempi kuin vuonna 2008, mutta susihavaintoja tehtiin vähemmän.
RKTL:n omassa tutkimusaineistossa on GPS-pantojen käyttöön pohjautuvaa liikkumisaineistoa 25 eri susireviiriltä. Tieto suden liikkuvuudesta on keskeinen arvioitaessa samoista yksilöistä tai laumasta tehtyjen havaintojen päällekkäisyyttä. Omassa arviossaan RKTL raportoi susilaumojen ja parien reviirit kartalla ja lisää laumoissa ja pareina elävien susien summautuvaan lukuun 15 prosenttia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan tämä vastaa yksinään liikuskelevien susien osuutta normaalirakenteisessa susikannassa.
Erilaiset näkemykset susikannan koosta eri toimijoiden välillä ei ole uusi ilmiö. Yhteisen näkemyksen muodostamiseksi Kainuun riistanhoitopiirissä järjestettiin kevättalvella 2007 metsästäjien ja tutkimuslaitoksen yhteiset laskennat. Vuonna 2008 laskenta toistettiin kattavampana riistanhoitopiirin toimesta. Tulokset eivät olennaisesti poikenneet RKTL:n etukäteisarvioista, mikä rauhoitti keskustelua susien määrästä huomattavasti.
Näissä laskennoissa keskeisiksi elementeiksi susimäärän arvioinnissa nousivat jälkien oikea tunnistaminen ja samoja yksilöitä koskevien päällekkäisten havaintojen karsiminen. Edellä mainittujen virhelähteiden kriittisen ja asiantuntevan tarkastelun tekemättä jättäminen johtaa kyselyissä tunnetusti yleensä yliarvioon. Kainuun-mallin mukaisia laskentoja tarvittaneen myös tulevaisuudessa.
