EK:n etäispääte
Kansanedustaja Jouko Laxell (kok) arvostelee suomalaista ammattiyhdistysliikettä vastuuttomaksi ja peräänkuuluttaa suurempia vahingonkorvauksia laittomista lakoista (TS 10.3.).
Teksti on tuttua kokoomuslaisilta, jotka toimivat Elinkeinoelämän Keskusliiton eli EK:n etäispäätteinä. Suomi on viime aikoina ollut hyvinkin maltillinen maa lakkojen suhteen.
Meillä on vallinnut suuri konsensus työmarkkinoilla. Palkankorotukset ovat olleet hyvin maltillisia. Ammattiyhdistysliike on ollut sopimassa työllisyyttä parantavia ja inflaatiota hillitseviä matalatasoisia sopimuksia.
Laxellin syytökset siitä, ettei ammattiyhdistysliike olisi kantanut vastuutaan, ovat aika heikkoja. Mitä lakkotaisteluihin tulee, sitä asetta on myös käytetty hyvinkin maltillisesti ja vain ääritapauksissa.
Ongelma työelämässä on työnantajien tulkintaetuoikeus työehtosopimuksiin, siis työnantajat tulkitsevat sopimuksia joskus hyvin yksipuolisesti. Tästä on usein kysymys työpaikoilla riitatilanteissa. Näissä tapauksissa työntekijät saattavat osoittaa mieltään poistumalla työpaikalta, jolloin ei oikeasti ole kyse lakosta vaan, työntekijöiden mielenilmauksesta. Mutta tilastoissa ja työtuomioistuimessa myös nämä on tulkittu lakoiksi.
Tämänhetkinen tilanne, jossa käydään liittokohtaisia työehtosopimusneuvotteluja, on normaalia käytäntöä työmarkkinoilla. SAK ja muut työntekijäjärjestöt tarjosivat moneen kertaan erilaisia keskitettyjä sopimusmalleja työnantajille, mutta ne eivät kelvanneet. Porvarihallitus oli myös todella haluton patistamaan työnantajia näihin neuvotteluihin mukaan.
Kuinka moni porvareista oli silloin huolissaan maan kilpailukyvystä, kun paperiporvarit aloittivat vuonna 2005 kuusi viikkoa kestäneen työsulun. Tai kuinka moni haluaisi rajoittaa työnantajan tulkintaetuoikeutta silloin, kun työnantaja irtisanoo vaikkapa pääluottamusmiehen laittomasti?
