Lukijoilta

Raitiovaunu tulee takaisin
Turkuun - mutta minkälainen

TS/Ari-Matti Ruuska<br />Nyt alkaa olla jo aika miettiä millainen raitiovaunu Turkuun sopisi, kirjoittaja sanoo.
TS/Ari-Matti Ruuska
Nyt alkaa olla jo aika miettiä millainen raitiovaunu Turkuun sopisi, kirjoittaja sanoo.

Turun kaupunkiseudun väestömäärä kasvaa vakaasti. Samalla on yhä selkeämmin nähtävissä, että seudulle on muodostumassa alueen halki Naantalista Kaarinaan kulkeva helminauhamainen väestötihentymä, jonka keskusakseli kulkee Raision ja Turun keskustan kautta. Tällaisen nauhakaupungin joukkoliikenneratkaisun rungoksi sopii luontevasti keskusakselia pitkin kulkeva pikaraitiotie.

Jatkuvasti kasvaneen yksityisautoilun aiheuttama liikenteen yhä pahempi puuroutuminen, kohoavat polttoainemenot ja huoli ympäristön saastumisesta ovat kaikki seikkoja, jotka ovat osaltaan tuoneet raitiovaunuliikenteen elvyttämisen yhä vakavamman pohdiskelun piiriin. Kun monen pitkään toivoma ratkaisu näyttää vihdoin olevan lähestymässä toteutumistaan, on aika ryhtyä pohtimaan siihen liittyviä yksityiskohtia.

Selvää on, että Turun seudun uusi raitiovaunu on Helsingin uusien vaunujen tavoin matalalattiainen, jolloin vaunun lattia on pysäkkikorokkeen korkuinen. Lisäksi se on moninivelinen, ja taipuu siten vaivattomasti myös keskustan katuverkossa.

Raideleveyden valinta vaatii sen sijaan harkintaa. Vaihtoehtoja on kolme: Turussa aiemmin ja Helsingissä vieläkin käytössä oleva leveys 1 000 mm, junien ja raitioteiden yleinen eurooppalainen leveys 1 435 mm, sekä rautateittemme ja Helsingin metron käyttämä vanha venäläinen standardi 1 524 mm.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Käydessäni kymmenkunta vuotta sitten Helsingin kaupungin liikennelaitoksella valmistelemassa tuolloin Turussa järjestettyä raideliikenneseminaaria, totesivat tapaamani asiantuntijat seuraavaa: "Seuraavan neuvon annamme ilmaiseksi: Älkää valitko 1 000 mm:n raideleveyttä. Se aiheuttaa ongelmia." Kuten tiedämme, on Helsingillä ollut suuria vaikeuksia uusien matalalattiaraitiovaunujensa kanssa. Eräs syy on kaiketi ollut vaikeudet sovittaa eurooppalaisten raitiovaunujen tekniikka kapeampiin helsinkiläisiin vaunuihin.

Eurooppalaisen standardin valintaa puoltaa mm. se, että siihen löytyy vaunutehtailta valmiita sarjavalmistuksessa olevia luotettaviksi todettuja ratkaisuja tehokkaasti kilpailluin hinnoin. Kotimaisen junaraideleveyn valintaa taas puoltaa se, että silloin on ainakin teoriassa mahdollista ajattaa raitiovaunuja myös junaraiteilla. Tällainen kaksoiskäyttö on kuitenkin vaunujen osalta kallis. Edellyttäähän se mm. kahdenlaisten sähköjärjestelmien käyttämistä vaunuissa. Itse kallistun nykytiedoillani eurooppalaisen standardin suuntaan.

Eräs hyvinkin mielenkiintoinen ja keskeinen aikanaan ratkaistava asia on noudatettava tariffipolitiikka. Helsingissä on raitiovaunun kertalipun hinta 10 prosenttia bussilipun hintaa halvempi. Kanadan Calgaryssä on käytössä erikoinen ratkaisu. Kaupungissa on kaksi keskustan kautta kaupungin halki kulkevaa pikaraitiotielinjaa. Molemmat reitit kulkevat keskustassa kahden kilometrin osuuden samaa kävelykatua pitkin - Turkuun sovitettuna Yliopistonkatu päästä päähän. Tällä osuudella on raitiovaunulla kulkeminen Calgaryssä ilmaista. Harkinnan arvoinen ratkaisu aikanaan Turussakin.

Muuten olen sitä mieltä, että Uusi Pennisilta tulee sijoittaa Wanhan Suurtorin jatkeeksi.

Kaj Kivinen

Turku