Risto Suominen
Tuntuu hienolta jäädä lomalle pitkän talven työjakson jälkeen, ja tuntuu myös hienolta palata lomalta virkeänä työpaikalle. Kansalaisopistojen työkauden alku osuu hyvään saumaan, sillä lomilta palanneilla ihmisillä on kesän jälkeen paljon voimavaroja uusiin harrastuksiin.
Harrastuksista haetaan voimia alkavan syksyn pimeyteen ja työelämässä jaksamiseen. Toiset täydentävät osaamistaan työelämää varten, toiset hakevat vastapainoksi jotakin aivan muuta. Yksi tähtää tutkintoon, toinen kaipaa sosiaalisia kontakteja, kolmas haluaa harrastaa.
l
Uskallan väittää, että kaikkea on tarjolla. Ainoa ongelma on viikonpäivien rajallisuus. Opiskelijoita katsellessa on mahdotonta sanoa mitään heidän ammateistaan tai koulutuksestaan. Puusorvin tai savidreijan äärellä ammattia ei kysellä, siellä kaikki ovat opiskelijoita.
Kansalaisopistot ovat ei-poliittisia, yleissivistävää aikuiskoulutusta antavia vapaan sivistystyön oppilaitoksia. Niillä on jo yli sadan vuoden historia. Kansalaisopistoja on Suomessa yli 200. Opistoilla on vuosittain 800 000 opiskelijaa ympäri Suomen. Opetustunteja pidetään noin kaksi miljoonaa.
Kansalaisopiston omistaa useimmiten kunta. Osa opistoista on yksityisiä. Opistojen rooli on vuosien mittaan muuttunut, mutta paikka yhteiskunnassa on säilynyt. Tänä päivänä puhutaan paljon elinikäisestä oppimisesta. Liedossa ja Tarvasjoella tämä on hyvin konkreettista. Nuorimmat "opiskelijat" tulevat vauvamuskariin ja vanhimpien luokse opettaja tulee vanhainkotiin. Elinikäinen oppiminen tarkoittaa jatkossa sitä, että virkeiden ja aktiivisten eläkeläisten osuus kasvaa. Tämä näkyy jo nyt opistoissa.
l
Valtiovalta on ymmärtänyt elinikäisen oppimisen merkityksen ja tukee, kuntien lisäksi, vapaan sivistystyön oppilaitoksissa opiskelevia kansalaisia merkittävästi. Opetusministeriö on kuntien normaalin valtionosuuden lisäksi jakanut viime vuosina myös opintosetelityyppisiä valtionavustuksia. Näillä avustuksilla korvataan tai alennetaan merkittävästi seuraavien kohderyhmien koulutukseen hakeutumista: maahanmuuttajat, työttömät, senioriväestö (63 vuotta täyttäneet) ja eläkkeellä olevat sekä henkilöt, joilla on alhainen pohjakoulutus tai oppimisvaikeuksia.
Tätä hankerahoitusta on myönnetty muun muassa yhdeksälle Turun lähialueella toimivalle kansalais- ja työväenopistolle Auralan opiston toimiessa koordinaattorina. Opistot jakavat hankerahoituksen kukin omalla tavallaan joko varsinaisina opintoseteleinä tai mainittujen kohderyhmien opintopiirien alennettuina kurssimaksuina.
800 000 suomalaista ei voi olla vuosittain väärässä. Kannattaa lukea lähiopistosta lähipäivinä tuleva esite ja tulla rohkeasti mukaan. Useimpiin opistoihin voi ilmoittautua nykyisin myös Internetin välityksellä. Ei ole enää edes ilmoittautumaan lähtemisen vaivaa, on vain opiskelun ilo.
Kirjoittaja on Liedon-Tarvasjoen kansalaisopiston rehtori.
