Lukijoilta

Raitiovaunujen palauttamisessa
Turkuun paljon kysymyksiä

TS/ei tiedossa<br />Monet ovat kaipailleet raitiovaunuja takaisin Turkuun. Kirjoittaja toivoo, että hankkeen toteuttamisessa käytettäisiin paljon harkintaa.
TS/ei tiedossa
Monet ovat kaipailleet raitiovaunuja takaisin Turkuun. Kirjoittaja toivoo, että hankkeen toteuttamisessa käytettäisiin paljon harkintaa.

Turun Sanomien Mielipiteet-palstalla on nimitetetty Turun raitsikkalinjojen lopettajia raukkamaisiksi. En ole arka nimityksille, mutta esittelen mielelläni muistilokeroistani raitsikkalinjojen lopettamisen taustoja.

Turussa raitsikat olivat erinomaisia henkilöliikenteessä. Liikenne alkoi hevosmoottorien voimalla vuonna 1890, ensimmäisenä Suomessa, ja vaikeuksia paljon kohdannut sähköraitiotie vuonna 1908. Turun teknillisten laitosten lautakunnan perustamisen jälkeen 1927 alkoivat raitiotiet kehittyä voimalla. Ruutuasemakaava ei vielä haitannut muuta liikennettä.

Turun kaupungin teknillisten laitosten lautakunta teki vuonna 1964 esityksen raitiotielinjojen lopettamisesta asettamansa toimikunnan laajan eri vaihtoehtoja sisältäneen raportin perusteella. Päätöksen taustalla oli kolme syytä: raitiovaunujen huoltotyöt, rahastajajärjestelmä ja raitsikoiden huonoon kuntoon mennyt kiskotus muun muassa keskustan ja Pohjolan välillä.

Systeemi kaksine eri huoltojärjestelmineen tuotti melkoisen tappion vuosittain. Raitioteiden kunto oli päässyt pahasti rapistumaan. Peruskunnostus olisi vaatinut arvioni mukaan nykyrahassa 1-2 miljoonan euron satsauksen. Keskustassa kaupungin omat ja yksityiset bussilinjat sekä muu liikenne häiriintyivät vakavasti.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Eerikinkadulle pysähtynyt raitiovaunu ei tukkinut yksin Eerikinkadun liikennettä, vaan myös poikittaiskatujen. Silloisen jo noin 135 000 asukkaan kaupungin liikenne häiriintyi pahasti. Erityisesti raskaat kuorma-autot levittivät sekä mustaa savua että hajua odottaessaan tyhjäkäynnillä raitsikkojen takana voidakseen ajaa ehkä vain pari sataa metriä eteenpäin uudelleen odottamaan.

Turun kaupunginvaltuuston päätöksellä lopetettiin liikenne 1972, jolloin Turussa oli asukkaita noin 160 000.

Raitiotie on taloudellinen ja hyvä, jos sille on luotu liikenteellisesti hyvät toimintaedellytykset. Turun lähiöt ovat kuitenkin nykyisin toiminnallisesti aiempaa omavaraisempia, jolloin tarve päivittäiseen matkustamiseen on vähentynyt. Moderni autokanta ja työaikojen joustavuus ottavat osansa julkisesta liikenteestä.

Jos harkittaisiin raitiotietä Turkuun, se voisi ulottua Kaarinaan, keskustasta Pansioon ja Raisioon, kukaties Naantaliin ja mahdollisesti Lietoon, mutta jäisikö silloin osa Turun keskustasta kasvavine vanhusmäärineen reittiympyrän sisään ilman läpiliikennettä? Olisiko liikennettä ulkopuolella työajan alkamisen ja päättymisen välillä ja vielä illalla? Tulisiko apua vain työmatkaliikenteeseen, jolloin olisi erittäin ongelmallista saada tasapainoinen tulostuotto ja työvoiman käyttö?

Turun nykyinen asukasluku on noin 175 000. Maksimissaan kulkualueella olisi vain vajaa 250 000 asukasta. Lisäksi olisi organisoitava ja koulutettava uusia ammattitaitoisia henkilöitä, kuljettajia ja niin edelleen raitsikkahuollon hoitamiseen, vaikka järjestelmä osittain automatisoitaisiinkin.

Turkuun on tullut palveluja esikaupunkien alueelle isoine marketteineen. Työpaikkojakin on entistä enemmän kaupungin ulkopuolella. Henkilöautomäärä on kasvanut paljon 30 vuodessa. Olisi tietysti hyvä, että vähäsaasteinen raitiotie voisi tuoda ihmisiä työpaikoille ilman henkilöauton käyttöä. Mukavaa ja toivottavaa lienee sekin, että kaupungin sisäliikenteestä putoaisivat pois kookkaat ja tarpeettoman isotehoiset maasturit tai kerska-autot.

Raideliikennettä automatisoimalla voidaan toki parantaa kaupunkilaisten matkustusolosuhteita. Hoitakaa Turun ihmiset kuitenkin ensin taloutenne kuntoon! Sinä aikana on muutama vuosi aikaa miettiä kannattaisiko raideliikenne ja mistä mihin kulkisivat raitiolinjat. Millaiset olisivat aikataulut?

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Harri Laveri

entinen turkulainen, Tupos, Liminka