Lukijoilta

Arkkitehtuurista ei keskustella

Suomen Arkkitehtiliiton puheenjohtaja Rainer Mahlamäki on kirjoittanut arkkitehtuuria koskevan keskustelun puutteesta (Arkkitehtiuutiset 5/08). Jos sitä on käyty, se on tapahtunut valtamedian ulkopuolella. Mahlamäen mukaan tilanne on hyvin vakava. Ongelman olemassaolo kertoo hänestä siitä, että Suomessa on tapana toimia yleisemminkin ilman argumentoitua keskustelua. Keskustelemattomuuden ongelma liittyy mielestäni myös tätäkin hankalampaan seikkaan.

Nykytaide sekä perinteinen moderni taide ovat kaksi eri asiaa. Nykytaiteessa ei ole kyse esimerkiksi eri taidemuotojen yhdistelemisestä uudella tavalla. Oleellisen ero modernin taiteen ja nykytaiteen välillä on mielestäni se, että tämän hetken taidemaailmassa huomio on käännetty kokonaan pois taideteoksesta taiteen tekijään ja taiteen katsojaan sekä se, että tätä taiteen uutta maailmaa on alettu hyödyntämään yhteiskunnallisen vallan työkaluna.

Nykytaiteen yhteiskunnallisesta hyödyntämisestä kertoo 1980- ja 1990-luvuilla suurkaupungeissa yleistynyt kaupunkien kulttuurivetoinen uudistaminen (Culture-Led Urban Regnerition). Kulttuuri määriteltiin tuon jälkeen myös pienempien kaupunkien markkinoinnin osa-alueeksi ja matkailun vetonaulaksi. Tähän on liittynyt esimerkiksi uusien suurten kulttuurilaitosten rakentaminen ja pyrkimykset kirkastaa aineettomalla kulttuurilla kaupunkien huonoa imagoa. Turkukin on pinnistellyt tälle samalle aineettoman kulttuurituotannon tielle. Näkyvin todistus tästä on ollut kulttuuripääkaupungiksi pyrkiminen.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kun media kertoo nykyisinkin esimerkiksi jostain uudesta rakennuksesta, se nostaa usein päällimmäiseksi puheenaiheeksi jotain aivan muuta kuin varsinaisen arkkitehtuurin. Tärkeintä saattaa olla kuvata esimerkiksi talon suunnittelijan yksityisyyttä.

Ongelma syntyy siitä, että rakennuksen arkkitehtuurin arvioimisen laiminlyönti rationaalisten argumenttien pohjalta luo pohjaa jopa kokonaan arkkitehtuurittomalle arkkitehtuurilukemiselle. Arkkitehtuuri ei liitykään enää rakennukseen vaan johonkin aivan muuhun seikkaan. Jos myös koko yhteiskuntaa aletaan nähdä vastaavalla tavalla, yhteiskunta ajautuu kriisiin.

Jukka Paaso

arkkitehti