Itämerellä on menossa
luontainen pulssihäiriö
Näyttävä tutkijajoukko WWF:n Itämeri-työryhmänä, ei siis henkilökohtaisesti vastuunalaisina tutkijoina, väittää "Itämeren väärä diagnoosi" MOT-ohjelman ja minun antaneen väärän kuvan rehevyyden syistä ja hoitokeinoista (TS 28.5.). Kiistän.
He eivät edes mainitse Gotlannin syvänteeseen happea tuovia suolavesipulsseja ja niiden 80 prosentin vähenemistä viimeisen 30 vuoden aikana, mitä pidän suurimpana syynä Itämeren rehevyyden oireyhtymään. Itämerihän on kevyesti ulkokuormitettu, mutta raskaasti sisäkuormittunut.
Tutkijoiden mielestä on keskityttävä yksinomaan ulkoisen kuormituksen vähentämiseen, vaikka he toisaalta myöntävätkin sisäisen fosforikuormituksen suuren merkityksen, ja sen, että sisäkuormituksen syntymisen tärkein syy on tavalla tai toisella syntynyt pohjan hapettomuus.
Viimeisen 20 vuoden aikana ulkoinen kuormitus on vähentynyt noin 35 prosenttia, mutta meren ja pohjan tila on vain huonontunut. Sisäkuormituksen takia pelkkä ulkoisen kuormituksen vähentäminen (dieettihoito) ei enää riitä potilaan tervehdyttämiseen.
Minun mielestäni nyt on puututtava myös sisäiseen kuormitukseen, joka on 3-6 kertainen ulkoiseen verrattuna.
Hapettomuuden poistaminen voidaan tehdä hapetuspumppauksin, joilla korvataan vähentyneet pulssit. Pumppauksista on hyviä järvikokemuksia. Hapettaminen on kuin sydänsairaan ensiapu, jolla potilas kuntoutetaan "paranemiskierteeseen".
Ulkoisen kuormituksen kaikkimääräävyyteen perustuva oppi on puutteellinen. Tuhansia vuosia sitten Itämerta näet kuormitti ulkopuolelta vain luonnonhuuhtoutuma, mutta silti meressä oli hapettomuutta, fosforin sisäkuormitusta ja sinileväkukintoja.
Syynä muinais-Itämeren syväveden hapen loppumiseen ja sisäkuormitukseen on täytynyt olla uutta happea tuovien suolavesipulssien harventuminen, jolloin happi ehti pulssien väliaikoina loppumaan silloisillakin kulumisnopeuksilla.
Hapen pulssituonnin vähentyminen viidennekseen on kaksi kertaa suurempi syytekijä kuin hapen kulumisnopeuden kasvaminen.
Olisi saatava aikaan hapetuspumppauksen biokemiallisten ja teknistaloudellisten edellytysten koeohjelmat.
K Matti Lappalainen
Ympäristöneuvos, limnologi Kuopio
