Halvin ei ole laadukkain
Moni kuluttaja valitsee kaupassa tottumuksesta halvimmat munat, mutta ei välttämättä tule ajatelleeksi, että edullinen hinta on leikattu munijakanan hyvinvoinnista.
Yli 85 prosenttia Suomen munijakanoista elää edelleen häkkikanaloissa, joissa kanalla on tilaa A4-paperiarkin verran. Häkissä kanalla ei ole mahdollista toteuttaa perustarpeitaan: rakentaa pesää, liikkua tai levitellä siipiään, mikä aiheuttaa stressiä ja häiriökäyttäytymistä.
Vuonna 2012 tulee voimaan EU-lakimuutos, joka kieltää perinteiset häkkikanalat. Merkittävästä parannuksesta ei silti voida puhua, sillä tilalle tulevat ns. virikehäkit. Häkkien varustus ei juuri paranna kanojen mahdollisuutta lajityypilliseen käyttäytymiseen. Ahtaudessa kanat eivät pysty hyödyntämään virikkeitä etenkään yhtäaikaisesti, mikä lisää kilpailua ja sosiaalista stressiä.
Jos kuluttajat päättäisivät olla ostamatta sekä perinteisissä häkkikanaloissa että virikehäkeissä tuotettuja munia, kysyntä siirtyisi kanojen kannalta parempiin lattia- ja luomutuotantoon. Vaikka lattiakanalassa ongelmana ovat suuret ryhmäkoot ja toisten kanojen nokkiminen, mahdollistavat ne silti kanojen lajityypillisen käyttäytymisen häkkituotantoa paremmin.
"Kumpi oli ensin" -kysymykseen onkin helppo vastata: kana. Jokaisen munan on muninut elävä eläin, jolla on oikeus elää lajilleen tyypillistä elämää ilman turhaa ihmisen aiheuttamaa kärsimystä. Kuluttajan on kuitenkin muistettava olla kaupassa tarkkana, sillä munia myydään mitä erilaisimmilla nimillä. Tuotantotavan voi tarkistaa munan pinnassa olevasta leimasta: numero 3 tarkoittaa häkkimunia, 2 lattiamunia ja 0 luomumunia. Munaostoksilla kannattaa siis suosia nollaa, ja muistaa, että ilman muniakin pärjää!
Aino Harvola Elina Innanen
Eläinsuojeluliitto Animalian Turun opiskelijaryhmä
