Esteetön yhteys - kirkko kaikille?
Olin alustamassa otsikon nimisessä Kirkkopäivien tilaisuudessa. Lisäsin otsikkoon vain kysymysmerkin. Aiheeni oli vammaisten ihmisoikeudet ja uusi vammaisten ihmisoikeuksia koskeva Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeussopimus.
Esteetön yhteys -tilaisuuden järjestelyt alkoivat jo viime vuoden puolella. Jossain vaiheessa selvisi, että tilaisuus pidettäisiin Pelastusarmeijan tiloissa Hämeenkadulla. Näihin tiloihin johtavat lukuisat portaat saivat minut ja muutamat muut vammaisaktivistit kyselemään paikan vaihtoa. Vastustus kirkon taholta oli melkoista, ja lopulta tylsäksi äityneen väittelyn jälkeen tilaisuuden pitopaikka siirrettiin Mikaelin seurakuntakotiin, esteettömiin tiloihin.
Keskustelussa käytiin läpi yhdenvertaisuuden perusteet ja vammaiskäsityksen moninaisuudet. Perusteena tilaisuuden pitämiselle esteellisessä paikassa esitettiin muun muassa se, että minun kantamiseni rappusissa "toisi esiin ongelman" ja auttaisi näin vammaisten oikeuksien toteutumisessa. Syrjintä auttaa syrjinnän vastaisessa työssä siis - en oikein ymmärrä.
Oli valitettavaa taas kerran törmätä siihen, että vammaisten oikeuksia ei vielä kunnioiteta kirkossa, käytännön tasolla. Muistelen rippikouluaikojani. En päässyt kaverini kanssa rippileirille, sinne ei kyetty järjestämään pyörätuolille sopivaa ympäristöä. Menin normaalirippikouluun, edessä olivat rappuset. Vanhempani kyselivät papilta, mistä on kysymys. Papin mukaan rapuissa kantaminen "kasvattaa luonnetta".
Hyvä yritys kirkolta tämä Esteetön yhteys -seminaari. Tilaisuus meni lopulta ihan hyvin ja esteettömissä tiloissa, pinnan alla kuitenkin kuohui. Kirkkopäivien ohjelma muilta osin oli suurelta osin sellaista, että vammaiset eivät voineet siihen osallistua. Oman tilaisuuden järjestäminen vammaisasioista ei poista vastuuta järjestää koko tapahtumaa kaikille soveltuvaksi.
Jukka Kumpuvuori
puheenjohtaja, Kynnys ry Turun Seudun Vammaisjärjestöt
