Hallitusohjelmassa luvataan edistää peruskoulun taito- ja taideaineiden tilannetta ja lisätä kerhotunteja. Opetusministeri Sarkomaa kiinnittää huomiota opetusryhmien kokoon, jotka ovat tulleet entistä suuremmiksi. Liikunnan ja muiden taito- ja taideaineiden heikkoa tilannetta ei ratkaista muilla konsteilla kuin lisäresursseilla. Yksi tai kaksi kerhotuntia viikossa vähäisen perusopetuksen lisäksi koko koululle on pelkkää silmänlumetta. Kerhotunneillehan osallistuvat vain ne, jotka niitä vähiten tarvitsevat. Muun muassa heikot ja huonokuntoiset liikkujat tarvitsevat säännöllisiä lisätunteja, henkilökohtaista ohjausta ja kotiharjoitusohjelmia. Välttämättä tilanne muissa taito- ja taideaineissa ei ole sama. Ryhmäkokojen pienentäminen olisi varmaan hyödyllistä, varsinkin jos ryhmien koko on yli 25 oppilasta.
Kuitenkaan suurin koulujen pullonkaula ei ole peruskoulussa, vaikka sinnekin lisäresursseja tarvitaan. Luokaton lukio on monilta osilta "luokaton" ratkaisu, joka on johtanut oppilaiden ja opettajien psyykkisten ja psykosomaattisten terveysongelmien lisääntymiseen. Ne ovat seurausta muun muassa yliraskaista koeviikoista ja pelkästään tietopainotteisten aineiden lisääntymisestä sekä taito- ja taideaineiden vähenemisestä. Esimerkiksi lukion pakollista liikuntaa on kaiken kaikkiaan noin 70 tuntia (1990-luvulla 250 tuntia). Muualla Euroopan lukiossa liikunnan määrä vaihtelee 250 ja 500 tunnin välillä. Surkeinta tilanne on silloin, jos taito- ja taitoaineet suoritetaan yhden tai kahden jakson (7-14 viikon) aikana, jolloin nämä aineet eivät voi toimia muuta koulutyötä rentouttavana ja toisaalta taito-, kunto- ja taideasioita edistävinä. Tämä näkyy opiskelijoiden fyysisen kunnon, taitojen ja taideilmaisujen romahduksena.
Mainituista syistä lukion yleissivistävä tehtävä on aikaisemmastaan heikentynyt ja luokattoman lukion tavoite, opiskeluajan lyheneminen, ei ole toteutunut. Entistä useampi suorittaa lukion neljässä vuodessa. Lukion tehokkuusajattelulla on aiheutettu jo nyt monia korjaamattomia ongelmia sekä opiskelijoille että opettajille. Lukion opettajat ovat resurssikilpailusta uupuneita, jonka takia ihmissuhteet opettajan huoneessa eivät toimi. Tutkimusten mukaan edes joululoma ei ehdi palauttaa lukion opettajien stressiä.
Olisi aika miettiä, kuinka lukion tilannetta voitaisiin korjata. Tuntuu kummalta, että lukion huono tilanne on jäänyt ilman päättäjien huomiota. Myös koulujen hyvinvointihankkeissa lukiot ovat harvoin mukana. Esimerkiksi Turun koulut liikkeelle -hanke pyöri lähinnä peruskoulussa, jossa senkin jatkuminen tai ainakin toisiin kouluihin leviäminen on kyseenalaista. Hankkeelle voi käydä kuten aikaisemmalle samanlaiselle, valtakunnalliselle Liikkuva ja Terve koulu -projektille, josta piti tulla perusta sekä peruskoulun että lukion opetussuunnitelmille. Mutta toisin kävi. Joka tapauksessa lukioon pitäisi kehittää hanke, joka edistää sekä oppilaiden että opettajien terveyttä ja hyvinvointia, mutta niin ettei se jäisi pelkäksi hankkeeksi.
Turun kouluverkon kehityssuunnitelmat osoittavat, että päättäjät ovat tekemässä sellaisia ratkaisuja, joissa koulujen hyvinvointi tuntuu toissijaiselta. Tällä hetkellä kouluissa ja kodeissa ollaan melkoisessa epävarmuuden tilassa. Vanhojen koulurakenteiden repiminen koettelee opettajien ja vanhempien psyykettä. Tärkeämpää olisi tehdä muutoksia hitaasti ja koulujen hyvinvointia ajatellen.
Pertti Helin
Kouluneuvos
