Turkulaisten vanhempien on todella syytä pelätä, että heidän tahtonsa yli kävellään uuden kouluverkkoselvityksen toteutuessa. Muutaman keskustassa sijaitsevan lukion näennäisesti hyötyessä koko turkulainen koulusysteemi joutuu mullistuksen ja kaoottisuuden tilaan useaksi vuodeksi.
Uusia suuria lukioita kuvitellaan ratkaisuksi ongelmiin. Miten opetus hyötyy siitä, että vuosikausia omaa hyvää omaleimaista oppimiskulttuuriaan kehittäneiden Kastun, Lyseon, Juhana Herttuan ja Aurajoen lukioiden osaaminen yritetään siirtää omia toimintakulttuurejaan kehittäneisiin keskustan lukioihin? Kymmenien osaavien ja kouluilleen omistautuneiden ihmisten työpanos mitätöidään. Seurauksena ei voi olla muuta kuin koulutyön tehoa syövää ristiriitojen sovittelua sen sijaan, että nykyisille lukioille taattaisiin resurssit ja työrauha.
Lukioiden turhaan sekasortoon saattamisen ohella suunnittelemattoman muutoksen kurimukseen joutuvat myös ylä- ja alakoulut. Perinteikkään TSYK:n lakkauttaminen ilman, että Hirvensalon koulun rakentamisesta on tehty konkreettisia päätöksiä osoittaa vertaansa vailla olevaa halveksuntaa oppilaita ja heidän vanhempiaan kohtaan. Seurauksena on osittain perusteellista remonttia kaipaavien yläkoulujen paisuttamista. Miten rahoitetaan uuden koulun rakentaminen ja jättiläisyläkoulujen toimintaedellytysten turvaaminen, jos rahaa ei ole nykyisenkään toimintaan?
Ylä- ja alakoulujen viime vuodet ovat kuluneet innokkaassa uusien opetussuunnitelmien kehittelyssä. Jokaisen koulun on edellytetty löytävän työstään vahvuuksia ja persoonallisia kehittämisen kohteita jatkuvasta resurssien karsimisesta huolimatta. Suunnittelu on kantanut hedelmää: työn tuloksena Turussa on tällä hetkellä hyvät ja omaleimaiset ylä- ja alakoulut.
Onko Turun koululaisten vanhemmille tullut selväksi, että oppilaitosverkon uudistus pakottaa suurimman osan ylä- ja alakouluista myös fyysisesti yhteen?
Vuosikymmenten ajan hyvin toiminut työnjako ylä- ja alakoulujen välillä romutetaan pakottamalla samaan koulupihaan ja rakennukseen kaikki pienistä alkuluokkalaisista rajuimmassa murrosiässä oleviin yläkoululaisiin.
Kyseessä ei ole vain hallinnollinen koulujen yhdistäminen vaan konkreettinen uhka pienten ihmisten arjen turvallisuuden tunteelle.
Samaan aikaan Turussa toteutetaan uudistus, missä erityistukea tarvitsevat oppilaat pyritään sijoittamaan lähikouluihinsa erityiskoulujen asemesta. Tämä luonnollisesti vaatii huomattavia lisäresursseja. Ilman näitä lisäresursseja yläkoulun arki mullistuu myös näiltä osin.
Muistettakoon, että Turussa ei ole yhtäkään koulurakennusta, mikä olisi suunniteltu ala- ja yläkoulun yhteiseloon. Kaikkiin koulurakennuksiin joudutaan tekemään perustavaa laatua olevia muutoksia, jotta yhtenäiskoulujen arjelle olisi edes alkeelliset puitteet. Hyvin toimivat Nunnavuoren ja Raunistulan koulukiinteistöt aiotaan muuttaa toisenlaisiin tehtäviin. Ja kaikki tämä seuraa välttämättömyytenä lukiomullistuksesta. Siis rahaa onkin käytössä todella runsaasti!?
Opetustoimenjohtaja Timo Jalonen toteaa Turkulaisessa 21.3: "En usko, että muutokset herättävät vanhemmissa niin suuria tunteita, kun kyse on lähinnä yläkoulu- ja lukioikäisistä nuorista."
Kyse on myös alakouluikäisistä lapsista ja ehkä raisiolaisen Jalosen tulisi tarkistaa näkemystään turkulaisten vanhempien lapsistaan välittämisestä. Väitteet siitä, että turkulaiset eivät rakastaisi lapsiaan istuvat kovin huonosti johtavan kouluvirkamiehen suuhun.
Koko turkulainen koululaitos pienimmästä ekaluokkalaisesta abiturienttiin ollaan saattamassa pitkään kaaoksen tilaan sen sijaan, että kouluja tuettaisiin tässä ja nyt siinä työssä, mitä tehdään lastemme tulevaisuuden hyväksi. Tämäkö oli päättäjien tahto kun kouluverkkoselvitystä tilattiin?
Juha Hyrsky
13-, 15- ja 18-vuotiaiden koululaisten isä
