Lukijoilta

Vesivoima puhtain ja
halvin energiamuoto

TS/Eeva Suojanen<br />Kirjoittaja ihmettelee, mihin poliitikoilta unohtui vesivoima, puhtain ja halvin energiantuotantomuoto. - Kuvassa Sallilan sähkölaitoksen Alastaron voimalaitos.
TS/Eeva Suojanen
Kirjoittaja ihmettelee, mihin poliitikoilta unohtui vesivoima, puhtain ja halvin energiantuotantomuoto. - Kuvassa Sallilan sähkölaitoksen Alastaron voimalaitos.

Poliitikot puhuvat uusiutuvista energialähteistä ja mikä pahinta, se näyttää ulkopuolisesta suoranaiselta kiihkoilulta, josta ei yleensä hyvää seuraa. Esitetään toinen toistaan parempia vaihtoehtoja kuitenkaan kertomatta mitä eri vaihtoehdot maksavat tai jos kerrotaan, niin petetään kuluttajaa esittämällä hintoja, jotka ovat todellisia kustannuksia alhaisemmat, koska hinnat ovat tukiaisilla alennettuja.

Tässä asiassa hämmästyttää myös toimittajien kritiikittömyys, sillä julkinen sana esittää yleensä asiat sellaisena kuin ne sille syötetään vaivautumatta tarkistamaan saatujen tietojen sisältöä tai paikkansapitävyyttä.

Pääministeri muun muassa korosti uusiutuvien energialähteiden merkitystä ilmaston lämpenemisen torjunnassa. Valitettavasti totuus on, että uusiutuvat energialähteet vaikuttavat ilmaston lämpenemiseen samalla tavalla kuin öljy tai maakaasu eli niiden käyttö vauhdittaa maapallon lämpenemistä. Ylivoimaisesti puhtain ja halvin energiantuotantomuoto on vesivoima, joka kuitenkin esimerkiksi pääministeriltä unohtui kokonaan.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Vesivoima on siitä erikoinen, ettei käytetty energianlähde muutu miksikään. Vesi on vettä senkin jälkeen kun sitä on käytetty energian tuotantoon. Järkevin vaihtoehto on purkaa kaikki vesivoiman tuotannon lisäämistä rajoittavat lait ja säädökset ja rakentaa se, mikä vielä on rakennettavissa.

Uusiutuvat energiamuodot ovat veronmaksajille kallis vaihtoehto. Otetaan nyt esimerkiksi vaikka uusin villitys ruokohelpi, jonka tuotantohinta, jotta se on kilpailukykyinen, pitäisi olla enintään 34 euroa biomassatonnilta. Viljelijälle siitä maksetaan 68 euroa eli tuki on sata prosenttia. Veronmaksajat kyllä todennäköisesti ymmärtävät ruoantuotannon tukemisen, mutta että meidän pitää tukea kaikkea mitä maaseudulla tehdään, ei ole kestävä ajatus. Suomen kansantalouden kilpailukyky ei kestä kannattamattoman ja tukiaisten varassa elävän toiminnan ylläpitämistä pitkässä juoksussa.

Jonain päivänä öljy loppuu ja siihen tulee varautua ja sen vuoksi meillä tulisi panostaa esimerkiksi vedyn hyötykäytön tutkimukseen. Jos onnistumme ratkaisemaan vedyn käyttöön liittyvät ongelmat ennen muita se antaa meille sitä etumatkaa, johon vedotaan, kun puhutaan uusiutuvista energian tuotantomuodoista.

Epäilemättä uusiutuvat energiamuodot miellyttävät poliitikkoja. Pääseväthän he tekemään niillä politiikkaa ja jakamaan rahaa kolmannelle osapuolelle. Valitettavasti energiatuotannon politisointi tulee veronmaksajalle kalliiksi erilaisten yhä lisääntyvien tukiaisten muodossa. Eikä tätä asiaa muuksi muuta EU:n poliitikoille tarjoama sumuverho.

Maailmalla kyllä osataan tuottaa sähköä erilaisilla menetelmillä, se ei sinällänsä ole ongelma. Meidän tulee kuitenkin valita ne energiantuotantomuodot, jotka takaavat Suomelle kansainvälisen kilpailukyvyn tulevaisuudessa unohtamatta ilmasto- ja ympäristöseikkoja. Silloin meille jää nykyisellään jäljelle vain kaksi järkevää vaihtoehtoa eli ydinenergia ja vesivoima. Kaikki muu on vouhotusta.

Pentti Hagelin

Ekonomi