Venäjän Karjalan tasavallan lasten ja nuorten terveys heikkenee. Koulu ja kansalaisjärjestöt tulisi aktivoida auttamaan. 2000-luvun alussa Karjalan tasavallassa kuten lähes kaikkialla Venäjällä havaittiin alle 18-vuotiaiden lasten ja nuorten terveyden merkittävää heikkenemistä.
Yksi syy tähän on perheiden köyhyys. Perheiden puutteellisesta toimeentulosta ainakin osittain johtuu muun muassa lasten ja nuorten pituuskasvun ja painon väheneminen. Terveyttä heikentävä alkoholin ja huumeiden käyttö sekä tupakointi, varsinkin 15-17-vuotiailla on lisääntynyt. Tyttöjen tupakointi on jopa kaksinkertaistunut vuosien 1995 ja 2004 välisenä aikana.
Lasten ja nuorten terveys on heikentynyt laaja-alaisesti. Esimerkiksi vuodesta 2001 vuoteen 2002 sairauksien määrä kasvoi 9 prosenttia. Terveyspatologioiden määrän kasvu oli vastaavasti 8 prosenttia, varsinkin 10-15-vuotiailla määrä lisääntyi lähes kaksinkertaiseksi. Täysin terveitä lapsia oli vain 18 prosenttia. Terveysongelmia, jotka eivät varsinaisesti haitanneet, oli 64 prosentilla ja krooninen sairaus 18 prosentilla.
Karjalan tasavallan oppilaista 78 prosenttia pystyi olemaan mukana yleisen opetussuunnitelman mukaisessa liikuntakasvatuksessa. Kehitysryhmässä oppilaista oli 18 ja erityisliikunnassa 4 prosenttia.
Psyykkiset sairaudet ovat merkittävin ongelma alle 18-vuotiailla lapsilla ja nuorilla. Seuraavana ovat fyysiset sairaudet ja kolmantena synnynnäiset poikkeavuudet. Varsin huolestuvasti olivat lisääntyneet sukupuolitaudit ja teini-iän raskaudet.
Koulu pyrkii Karjalassa auttamaan lapsia ja nuoria mahdollisuuksiensa mukaan. Kouluissa lääkäri- ja psykologi- ym. terveyspalvelut ovat melko hyvin saatavilla, mutta autettavia on toisaalta paljon ja nykyaikaisista hoitokeinoista on puutetta. Oppitunneilla tehtävää terveyskasvatusta ei ole tai se ei ole tarpeiden mukaista.
Useimpien kotien vaikeista oloista ja ennalta ehkäisevän terveyskasvatuksen puutteesta johtuen tarvitaan lisäresursseja Karjalan perheiden, lasten ja nuorten terveyden edistämiseen. Kaikki Karjalan eri auttamistahojen kanssa tehtävät ulkomaalaiset yhteistyöprojektit ovat myös tervetulleita.
Euroopan unionissa on havaittu lasten ja nuorten tilanteen huono kehitys. EU rahoitti Tacisin kautta Venäjän federaation kouluterveyskasvatuksen pilottihankkeen vuosina 2002-2004. Hankkeen ydinidea oli viedä eurooppalaiseen terveysosaamiseen perustuvaa terveyskasvatusta Venäjälle hyödyntäen venäläisiä projekteja ja hankkeita.
Hankkeessa onnistuttiin hyvin: yli 11 000 ihmistä osallistui koulutuksiin ja valmennuksiin, erilaista terveyskasvatusaineistoa tuotettiin yli 260 000 kappaletta ja Venäjän federaatiolle tehtiin terveyskasvatuksen laaja opetussuunnitelman luonnos.
Liikunnan ja Terveystiedon opettajat ry (LIITO) on näiden kokemusten pohjalta kehittänyt liikunnan ja terveyskasvatuksen yhteistyötä Karjalan tasavallan opetus- ja nuorison asioiden ministeriön kanssa. Yhteistyö on aloitettu vuonna 2005.
Kansanterveyslaitos (KTL) on samanaikaisesti aloittamassa Karjalan Pitkärannassa koulujen päihdeprojektia. KTL on tehnyt vuosina 1995 ja 2004 päihteiden käyttöön liittyvän tutkimuksen Pitkärannassa. KTL ja LIITO toteuttavat projekteja osittain yhteistoiminnassa molempien asiantuntemusta hyödyntäen.
Heikentynyt terveystilanne Karjalassa voi johtua osaltaan kansalaistoiminnan lamasta. Esimerkiksi urheiluseuroja ja terveyttä edistäviä järjestöjä ei ole juuri ollenkaan, ei edes Petroskoissa. Koulu on lähes ainoa paikka, jossa tarjotaan muun muassa liikuntamahdollisuuksia. Koulunsa lopettanut nuoriso pyörii kaduilla usein vailla päämäärää.
Vanhemmilta puuttuu malleja ja usein aloitekykyisyyttä toimia järjestyneesti seuroissa ja yhdistyksissä lastensa hyväksi. Vanhempien mukaan saanti lasten ja nuorten liikuttamiseen ja muihin terveyttä edistäviin hankkeisiin antaisi uutta "potkua" terveyden edistämiseen ja lisäisi samalla Karjalan lasten ja nuorten vanhempien omanarvontuntoa ja terveyttä.
Suomessa olisi paljon asiantuntemusta urheiluseuratoiminnan aktivoimiseen Karjalassa. Maamme kolmannen sektorin terveysjärjestöt voisivat myös ojentaa auttavan kätensä.
Karjalassa tarvitaan varmasti suomalaista asiantuntemusta terveyskasvatuksen edistämiseksi. Ennen kaikkea näiden terveyttä edistävien hankkeiden tarkoitus kuitenkin olisi aktivoida paikalliset asiantuntijat, virkamiehet, koululaitos ja etenkin kansalaiset tekemään parhaansa lastensa ja nuorten hyvinvoinnin hyväksi.
Pertti Helin
Kouluneuvos, filosofian tohtori
