Suomi toimii Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajamaana 2007. Puheenjohtajuusvuotemme teema on "Mahdollisuuksien Pohjoismaat - lähellä sinua". Suomen puheenjohtajuusohjelma julkistetaan virallisesti Pohjoismaiden ministerineuvoston 58. istunnossa Kööpenhaminassa ensi viikolla.
Ohjelmassa tuomme esille halumme vahvistaa Pohjolan mahdollisuuksia vastata globalisaation haasteisiin, siinä korostetaan pohjoismaisen mallin toimivuuden takaamista, kilpailukyky- ja hyvinvoinnin kehittämistarpeita, kestävää kehitystä, koulutus-, kulttuuri-, sosiaali- ja terveyspalveluita sekä tasa-arvotavoitteita sekä pohjoismaisuuden näkymistä maailmalla.
Lisäksi Pohjoisen ulottuvuuden -politiikka saa ohjelmassa runsaasti huomiota kuten myös Itämeren tila. Huomion kohteena ovat myös pohjoismainen energiapolitiikka, ilmastokeskustelu, rajaesteiden poistaminen Pohjoismaiden välillä sekä pohjoismaalaisten liikkuvuuden edistäminen. Erityisen huomion kohteena ovat lapset ja nuoret.
Ohjelman mukaisesti pyrimme tehostamaan pohjoismaista yhteistyötä ja parantamaan Pohjolan asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia. Yhteistyötä tuodaan lähemmäksi suomalaisia muun muassa käyttämällä ensi vuoden aikana ulkoministeriön Eurooppa-tiedotuksen toimipisteitä eri puolilla Suomea.
Pohjoismaisen yhteistyön laaja kirjo näkyy istunnon aikana myös monien muiden aiheiden käsittelyn yhteydessä. Neuvosto saa keskusteltavakseen muun muassa itsehallintoaluiden asemasta laaditun selvityksen sekä selvityksen Pohjoismaiden rajaesteiden poistamiseen tähtäävästä prosessista.
PMN:n budjetin suurin lohko koostuu koulutuksesta ja tutkimuksesta, jonka osuus budjetista on 26 prosenttia. Kulttuurin kohdistetaan 19 prosenttia budjettivaroista, elinkeino-, energia- ja aluepolitiikkaan vajaat 14 prosenttia, ympäristöpolitiikkaan hieman yli viisi, maa-, metsä- kalatalouteen vajaat viisi kuten sosiaalipolitiikkaankin sekä lähialueisiin 11 prosenttia budjettivaroista.
Puheenjohtajamaan aloitteisiin kohdistetaan noin kymmenen miljoonaa Tanskan kruunua. Prioriteettibudjetti korostaa PMN:n painopisteitä: tutkimusta ja innovaatioita, jossa Pohjolan asemaa johtavana alueena halutaan tukea, Venäjä-yhteistyötä, arktista yhteistyötä sekä raja-alueiden yhteistyötä. Merkittävimmät budjettilisäykset kohdistuvat NordForskin toimintaan ja liikkuvuusohjelmiin sekä pohjoismaiseen tietokoneohjelmahankkeeseen. Suurimmat vähennykset näkyvät lakkautettavissa kulttuuri-instituutioissa.
Pohjoismaiden välinen neuvonpito ja monenväliset hankkeet kytkeytyvät entistä enemmän eurooppalaisiin yhteistyöpuitteisiin. Pohjoismaat eivät kuitenkaan tavoittele kiinteää blokkia Euroopan unionissa eivätkä sellaista Euroopan yhteistyörakenteissa muodosta. Sen sijaan Pohjoismaat ovat usein edelläkävijöitä ja vahvistavat esimerkillään eurooppalaisia hankkeita.
Suomen tavoitteena puheenjohtajakaudellaan on myös lähentää Pohjoismaiden ministerineuvoston linjauksia entistä enemmän Euroopan unionin tavoitteiden suuntaan. Mielestäni on luonnollista, että Pohjoismaiden ministerineuvostossa näkyvät eurooppalaisessa päiväjärjestyksessä olevat kysymykset. EU:n ja Euroopan talousaluetta koskevissa ratkaisuissa Suomi korostaa lisäksi Pohjoismaiden kesken tietoista ja ennakoivaa yhteistyötä.
Pohjoismainen yhteistyö pysyy ajankohtaisena ja mielenkiintoisena, kun kehitämme ja kohdistamme sitä sellaisiin asioihin, jotka antavat lisäarvoa - "pohjoismaista hyötyä". Tässä työssä Norden-yhdistyksillä on erityisen tärkeä rooli. Heidän mielenkiintonsa tulisi herättää uudelleen Pohjolaa kohtaan. Panostaminen NordJobb-projektiin on siksi erityisen tärkeää.
Jan-Erik Enestam
Pohjoismainen yhteistyöministeri, ympäristöministeri (r)
