Turun Sanomat julkaisi tekemänsä tutkimuksen 16.9., jossa vain 13 prosenttia kaarinalaisista oli halukkaita yhdistymään Turkuun. Mielestäni koko tutkimusasetelma oli väärä. Pitäisi kysyä, paljonko vastaaja on valmis maksamaan siitä, että Turun seudun kunnat pysyvät itsenäisinä?
Onko sopiva summa 1 000 euroa/henkilö, jolloin nelihenkinen perhe maksaa 4 000 euroa vuodessa mahdollisuudestaan katsoa kuntansa vaakunaa ylittäessään kunnan rajan?
Töissä, koulussa ja kaupassa käydään yli kuntarajojen. Joukkoliikenne, erikoissairaanhoito, palo- ja pelastustoimi sekä monin paikoin perusterveydenhuolto järjestetään yli kuntarajojen. Kaavoituksessa kuntaraja vaikeuttaa järkevän kokonaisuuden muodostamista. Myös monen palvelun kohdalla kuntaraja muodostaa vain palveluesteen. Mistä siis rajaton rakkaus rajoihin hinnalla millä hyvänsä?
Kuten valtuutetut Jaakko Ossa, Asko Puikkonen ja Hannu Rautanen kirjoittivat, Turku on seudun veturi ja mikäli sen kehitys laahaa, koko alue jää jälkeen muusta Suomesta (TS 8.9.). Kun tulin Turkuun opiskelemaan, Turku oli Suomen toiseksi suurin kaupunki ja sen imago oli hyvä. Turun väestö ei enää ole kasvanut vuosikausiin ja työttömyys on ollut korkeaa. Liikenneyhteydet ilma-, maan- tai rautateitä pitkin eivät ole kehittyneet. Valtakunnallisia investointeja ei ole tullut. Tästä kärsii koko seutukunta.
Kun talous ei kehity, ei peruspalveluiden tuottamiseenkaan riitä rahaa. Säästettävä on sekä vanhustenhuollossa, terveystoimessa että opetusmenoissa. Turun terveydenhuolto tai vanhustenhuolto eivät ole kalliita, vaikka budjetit ovatkin ylittyneet. Kyseessä ei ole kustannuskriisi vaan rahoituskriisi.
Kuten maaliskuussa kirjoitin tämän lehden yleisöosastolla, Turun seudun kuntien väestömäärä on noin 250 000 ja sen hallinnointiin riittäisi yksi organisaatio. Meidän tulee panostaa kunnallisten palveluiden takaamiseen ja laatuun eikä kunnallisen hallinnon määrän maksimointiin.
Mitä enemmän Varsinais-Suomessa on kuntia, sitä enemmän rahaa tuhlataan tuottamattomaan byrokratiaan ja hyödyttömään keskinäiseen kilpailuun veronmaksajista. Varsinais-Suomi häviää varsinaiselle Suomelle, kuten jo on käynyt. En usko, että ihmiset tätä todella haluavat, vaikka kyselyn tulos antaa sen kuvan.
Mutta onko muutos realistinen? TS:n tutkimus osoittaa, että kuntalaiset ovat kiintyneitä omaan vaakunaan ja kuntansa nimeen, paikallispoliitikot haluavat pitää vallastaan kiinni eivätkä jaa Ossan ja kumppanien vastuullista näkemystä. Ja kuntien virkamiehille nykyinen järjestys on turvallinen.
Mutta tästä seuraa palveluiden karsimista ajan myötä.
Vuonna 2009 Suomen yli 420 kunnasta enää alle 60 arvellaan olevan käyttökatteeltaan positiivisia. Tällä menolla Turku ja sen ympäristö tuskin kuuluvat niiden joukkoon.
Pakottaminen ylikunnallisiin yhteistyöelimiin ei asioita ratkaise. Taistelu samojen ihmisten veromarkoista kaavoituskilpailulla on rahan heittämistä maaperään. Meillä olisi sairaita ja vanhuksiakin, joille rahaa voisi osoittaa. Mieluummin hoitoa kuin hallintoa kaikille ikäluokille.
Heikki Pälve
Turun terveyslautakunnan
varapuheenjohtaja (kok)
