Rakentamisesta
tuntuvia haittoja

Toriparkkia on lähdetty tuuppimaan taas eteenpäin hämmästyttävän kapeasta näkökulmasta. Näkökulma on niiden, joiden maailmankuva rajautuu tuulilasin reunoihin. Miten ihmeessä Turun keskustan toimivuus muka kohenee, jos yksityisautoilua ehdoin tahdoin lisätään keskeisimmillä kaduilla?

Hahmottavatko seudun autonkäyttäjät kaupunkitilaa niin puutteellisesti, etteivät pysty mieltämään Louhi-hallin yhteyttä kauppatorin yläreunaan? Näkevätkö keskustan yrittäjät asiakaskuntansa niin, että vain yksityisautoilijoiden ns. mukavuus merkitsee jotain?

Kuvitellaanpa toriparkin rakentamisvaihetta ja sen vaikutusta toriin ja lähistön kaupunkimiljööseen. Torin tilalle ilmestyy avokaivanto. Paalutetaan, jyrätään, maamassoja siirrellään, meteliä ja pölyä syntyy.

Valtavat määrät maa-ainesta kuljetetaan kuorma-autoilla pois. Tilalle tuodaan kuorma-autoilla suuret määrät erilaisia rakennustuotteita.

Jonnekin lähikaduille kaivetaan parkkihallin ajotunneli tai -tunnelit. Lähikiinteistöissä jännitetään syntyykö vaurioita (vrt. ongelmat kirjaston tontilla, vaikka hanke on pienempi).

Vaikka torin ympäristön kiinteistönomistajat tarjoutuisivat maksamaan toriparkin autopaikat, kaupunkilaisille jää maksettavaksi vähintään kaikki muu: katutyöt, torin rakentaminen uudelleen ja miljöön huonontuminen lisääntyvän autoilun takia.

Tori ja sen lähikadut tuskin ovat vetovoimaisia rakennustyön aikana, vaikka työ tehtäisiin eri vaiheina. Kannattaako todella riskeerata keskustan asiakkaiden siirtyminen muualle? Verovaroja olisi paljon järkevämpää käyttää julkisen liikenteen palvelutason parantamiseen pitkin alueen nauhakaupunkia.

Maarit Kaipiainen

Arkkitehti