Tuomas Zacheuksen mielipidekirjoitukseen 29.8. vähän golfista. Golfkentät on Suomessa tehty suurimmalta osaltaan viljelyskäytöstä poistuneille pelloille. Peltomaastoon ei tarvitse tehdä mitään suuria muutoksia toimiakseen golfkenttänä. Tämän kirjoittaja voi käydä havainnoimassa Turun alueen golfkentillä.
Golfkentän lannoitettuun alueeseen kuuluvat normaalikokoisella kentällä, viheriöt 1,5, lyöntipaikat 1 ja väylät 20 hehtaaria.
Kokonaisuudessaan golfkentän lannoitteiden käyttö on oleellisesti vähäisempää kuin saman alueen ollessa maanviljelykäytössä, ei seitsemän kertaa suurempaa kuten kirjoittaja ilmoittaa.
Golfkentän ympärivuotinen viherpeite toimii suojavyöhykkeenä. Golfkentän nurmipintaa ei muokata, jolloin ravinnehuuhtoutumia ei juuri synny.
Kasvinviljelyomaisia lannoitemääriä käytetään vain viheriöllä. Viheriöiden pinta-ala on 1-1,5 hehtaaria kentän kokonaispinta-alan ollessa keskimäärin 60 ha. Kentän hoidettuun pinta-alaan käytetään keskimäärin vuodessa typpeä 40 kg/ha.
Pohjoismaiset golfliitot tekevät omalla kustannuksellaan laajaa kentänhoidon tutkimusta, jonka tavoitteena on parantaa kentänhoidon käytäntöjä vielä nykyisestään ympäristöystävällisemmäksi.
Lannoittamisen tarkoituksena on pitää kasvusto hyväkuntoisena ja vahvana ja jonka pituuskasvu on mahdollisimman vähäistä. Viheriöitä lukuun ottamatta leikkuujäte on merkittävä typen lähde nurmelle.
Liitolla on ollut kaikkia liittoa ja seuroja sitova ympäristöohjelma vuodesta 1995. Ympäristöohjelma on laadittu yhteistyössä Opetusministeriön ja Ympäristökeskuksen asiantuntijoiden kanssa. Yksikään seura ei pääse liiton jäseneksi ilman hyväksyttävää ympäristöohjelmaa. Kentänhoidon käytännöt noudattavat myös lannoituksen osalta ympäristöohjelmaa.
Golfkentällä torjutaan sienitauteja viheriöillä ja tapauskohtaisesti, tarpeen mukaan pistekohtaisena käsittelynä leveälehtisiä rikkaruohoja karheikossa. Enenevässä määrin golfkentät luopuvat kemiallisten torjunta-aineiden käytöstä. Täysimittaisella golfkentällä käytetään torjunta-aineita vuodessa kuitenkin enintään 0,1 kg/ha. Kaikki torjunta-aineet ovat viranomaisten hyväksymät.
Suomalainen kenttä käyttää normaalikesänä noin 25 000 kuutiometriä vettä. Kasteluvetenä käytetään yleisemmin pintavettä, jota ei käytetä juomavetenä. Veden käyttö on vajaa kymmenesosa kirjoittajan mainitsemasta.
Ennen rakentamista tehtävillä katselmuskäynneillä liitto pyrkii varmistamaan, että kenttää ei rakenneta paikkoihin, joissa on arvokkaita luontokohteita. Valtaosa kentistä on rakennettu peltomaisemaan. Golfkentän rakentamisluvista päättävät viranomaiset.
Osmo Saarinen
Järjestöpäällikkö Suomen Golfliitto
