Ralf Sund
Yhdysvaltain poliittiseen järjestelmään liittyy keskeisenä piirteenä think tankit, eli yhteiskunnallisen tutkimuksen ja painostustoiminnan keskukset, jotka katsovat päivänpolitiikan yli mutta toimivat aktiivisesti tässä ajassa.
Kun Yhdysvalloissa presidentin puoluekanta vaihtuu pakkaavat keskeiset virkamiehet laukkunsa hallintorakennuksissa ja muuttavat erilaisten tutkimuslaitosten tiloihin tekemään suurin piirtein samaa työtä. Vallalle synnytetään asiantunteva vastavoima.
Think tankit ovat leviämässä Suomeen. Yhdysvaltain järjestelmää ei voida suoraan Suomeen kopioida, mutta eräitä sen piirteitä kylläkin. Suomessa virkamiehet eivät pakkaa laukkujaan hallituksen tai presidentin vaihdoksen yhteydessä. Poliittisista valtiosihteereistä ei think tankia synny. Suomessa ei myöskään ole niin kaksinapaista poliittista järjestelmää kuin Yhdysvalloissa.
Elinkeinoelämän valtuuskunta, EVA, on kehittänyt toimintaansa tietoisesti think tankin suuntaan. Koulutus- ja lobbausorganisaation, EVAn, yhdistäminen Elinkeinoelämän Tutkimuslaitokseen (ETLA) on vahva yhteiskunnallisen vaikutuksen siirto.
EVA on yritysmaailman ja poliittisen oikeiston hanke. Se ei häpeile tunnustaa väriä. Hyvä niin.
ETLAn tutkimustoiminnan osalta on yhdistyminen synnyttänyt pulmia. Tutkimuslaitoksen kiinnittyminen vahvasti suppeaan yhteiskunnalliseen intressiryhmään heikentää tutkimuksellista imagoa. Tässä naimakaupassa EVA voitti ja ETLA hävisi. Elinkeinoelämälle tämä on voitto. Sen ääni kuuluu ja vaikutusvaltaa on luvassa entistä enemmän.
EVA yritti haukata aluksi liian isoa palaa käydessään heti presidenttipeliä. Surkeasta alusta huolimatta jatkossa on luvassa parempaa jälkeä. Surkea kenraali lupaa yleensä hyvää esitystä.
Palkansaajaliikkeen ja vasemmiston puolella uinutaan ruususen unessa. Joitakin herätyshuutoja on kuultu. Viimeksi STTK:n pääsihteeri Seppo Junttila peräänkuulutti palkansaajapuolen omaa think tankia. Vaarana on, että palkansaajapuoli jää sivustakatsojaksi kun isäntäpuolen EVA panee tuulemaan.
Junttilan ajatus ei ole yhden miehen päässä syntynyt ahaa-elämys. Kulisseissa on jonkin verran jo parin vuoden ajan spekuloitu palkansaajapuolen think tankin perustamista. Erityisesti Paavo Lipposen tiedetään olleen asiassa aktiivinen. Toistaiseksi hankkeet eivät ole edenneet, koska rahoittajaa ei ole löydetty. Ay-liike ei toistaiseksi ole ollut valmis avaamaan kukkaron nyörejään. Kyse on vaatimattomastikin toteutettuna usean miljoonan euron hankkeesta vuosittain.
Palkansaajaliikkeen olisi järkevää koota organisaatioissa olevasta viisaudesta uusi laitos, joka rakentaisi yhteiskunnallisen keskustelun ja vaikuttamisen osalta vastavoiman EVA:lle. Yhteiskunnasta on lähes kuollut suurten linjojen pohdinta. Kaikki katsovat varpaisiinsa kun pitäisi tähyillä taivaanrantaan. EVA ehätti ensimmäisenä täyttämään tyhjiötä. Tilaa vielä on. Palkansaajien oman think tankin perustaminen olisi palkansaajaliikkeen ja suomalaisen demokratian voitto.
Kirjoittaja on taloustieteilijä ja entinen vasemmistoliiton puoluesihteeri.
