Lukijoilta

Turun joukkoliikenteen käytön
lisäämiseksi tarvitaan uusia keinoja

TS/Riitta Salmi<br />Turussa pitäisi miettiä uusia keinoja joukkoliikenteen vetovoimaisuuden parantamiseksi, sanoo kirjoittaja mainiten keinoiksi mm. reaaliaikaisen pysäkki-informaation, liikennevaloetuudet, koko seudun yhteistariffin ja pikaraitiotien.
TS/Riitta Salmi
Turussa pitäisi miettiä uusia keinoja joukkoliikenteen vetovoimaisuuden parantamiseksi, sanoo kirjoittaja mainiten keinoiksi mm. reaaliaikaisen pysäkki-informaation, liikennevaloetuudet, koko seudun yhteistariffin ja pikaraitiotien.

Turun sisäisten bussien käyttö kasvoi uuden suuremman kaluston ja hyvän lippujärjestelmän ansiosta 1997-2002 noin 10 prosenttia ja seutuliikenne seutulipun ansiosta 28 prosenttia. Tänä vuonna matkustajamäärät ja lipputulot ovat taas alenneet. Joukkoliikenne tarvitsee liikennöintitukea, koska runkolinjoja ei liikennöidä niin houkuttelevasti ja edullisesti että sen voitto kattaisi muun liikenteen tappiot. Lipputuloja on lisättävä parantamalla palvelutasoa ja liikennöintikustannuksia matkustajaa kohden alennettava jotta kaupunginhallituksen päätös 13.4. vakauttaa joukkoliikenteen talous lisäämällä matkustajamääriä voi toteutua.

Monissa Turun kokoisissa dynaamisissa kasvukeskuksissa joukkoliikenteen käyttö on rajusti noussut. Strasbourgissa joukkoliikenteen käyttö on 1994 jälkeen noussut puolella ja keskustan asiointimatkat lisääntyneet 30 prosenttia. Freiburgissa 1982-99 joukkoliikenteen osuus on kasvanut 11 prosentista 18 prosenttiin. Autoliikenteen kasvu on pysähtynyt ja osuus laskenut.

Menestystekijöitä näissä kaupungeissa ja Turun seudun joukkoliikenteen vahvoilla alueilla ovat edulliset alennusliput ja maankäytön keskittyminen linjan varteen. Turulta puuttuvat menestystekijät ovat reaaliaikainen pysäkki-informaatio ja liikennevaloetuudet, koko seudun yhteistariffi ja pikaraitiotie.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Helsingissä keskustan raitio- ja bussilinjoilla satelliittipaikannukseen perustuva vaunun saapumisen pysäkille kertova informaatiojärjestelmä ja liikennevaloetuisuudet alensivat kustannuksia ja lisäsivät lipputuloja järjestelmän kustannuksia enemmän. Järjestelmä lisäisi Turussa joukkoliikenteen käyttöä lähiöiden ja keskustan välialueilla, kunhan kyytiin mahtuu.

Seudulle tulisi saada yhteistariffi vähintään Turun, Kaarinan, Liedon, Naantalin ja Raision alueille. Joukkoliikenteen heikko taso alentaa kaupunkikeskusten vetovoimaa Raisiossa ja Kaarinassa. Myöhästymiset karkottavat turkulaiset ja raisiolaiset matkustajat linjalta 11. Joukkoliikenteen tukea ei tarvitse olennaisesti nostaa, koska kannattavat linjat tukisivat heikompia ja kuntien raja-alueilla linjastoa voidaan rationalisoida. Nykyisessä matkustajaperusteisessa seutulippujärjestelmässä kannattavia linjoja tuetaan verovaroin.

Pikaraitiotieselvityksessä 2002 todettiin että suunnilla Naantali-Raisio-Turku-Harittu-Kaarina, Runosmäki ja Varissuo nykyinen asukaspohja, 1 900-2 850 asukasta/km, vastaa Yhdysvaltojen ja Kanadan uusia raitioteitä. Tutkimuksesta jäivät pois Martin-Hirvensalon ja Iso-Heikkilän-Sataman suunnat, koska Kakolan ja Vähä-Heikkilän kasarmin kohtalo ei ollut tiedossa.

Tampereen laskelmat osoittivat tänä keväänä, että Lentävänniemi-Keskusta-Hervanta -pikaraitiolinjan

liikennöintivoitto kattaisi koko bussiliikenteen tuen tarpeen. Raitiotie voinee nykyisin kustannuksin kattaa Turussakin lipputuloilla liikennöintikulut (vaunut ja varikko, kuljettajat, huolto ja sähkö) ja tuottaa voittoa.

Raiteen hinta (noin 4-9 miljoonaa euroa/km) voidaan kattaa kaupunkikehitysvaikutuksilla. Kaupunkikeskusten kaupallinen vetovoima nousisi uudelle tasolle. Kävelyetäisyydellä pysäkeiltä kiinteistöjen arvo nousee 5-10 prosenttia, todennäköisesti eniten lähiöissä.

Turun seudulla lähes koko asuntojen ja työpaikkojen rakentamistarve (noin 40 000 asukasta ja 20 000 työpaikkaa) voidaan sijoittaa linjojen varteen jos myös Aurajokisuu ja Hirvensalo otetaan linjastoon.

Yleiskaavan 2020 yhteydessä selvitettiin 10 000 asukkaan asuntojen raitiotien varressa maksavan kaupungille 150 miljoonaa euroa vähemmän kuin hajautetut pientaloalueet. Tukholmassa pitkään suunnitellut keskustan laajennusalueet toteutuivat vasta poikittaisratikan tuotua alueelle vetovoimaa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Mikko Laaksonen

Turku