Lukijoilta

Langattomassa tiedonsiirrossa
omat terveysriskinsä

Kännykkäbisnes on liittynyt nopeassa tahdissa Suomen talouden isojen veturien joukkoon. Samalla suomalaiset on tuuditettu ruususen uneen, mitä tulee tähän teknologiaan liittyviin riskeihin.

Vaikenemisesta huolimatta olemassa on jo huomattavasti tutkimusaineistoa, jonka vähintäänkin pitäisi herättää ihmisiä. Uutta samansuuntaista tutkimustietoa tulee koko ajan. Siitä huolimatta riskejä vähätellään Suomessa. Langattomalla teknologialla (mm. langaton internet, langattomat toimistot yms.) pyritään yhä suuremmassa määrin korvaamaan olemassa olevia tiedonsiirtojärjestelmiä.

Teknologialla on kiistatta huomattavia etuja perinteisiin menetelmiin verrattuna, joista ehkä keskeisimpiä on alhainen hinta, kun ei tarvitse huoltaa katkenneita johtoja tai kaivaa niitä maan alle. Olisi kuitenkin viisasta vähän jarrutella ennen kuin olemme täysin riippuvaisia teknologiasta, joka saattaa sellaisenaan olla erittäin haitallinen. Toteutuessaan rakenteilla oleva 3G-järjestelmä yhdessä digitaalisten televisiolähetysten kanssa tulee moninkertaistamaan ympäristössämme jatkuvasti muutenkin lisääntyvän säteilyrasituksen.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Länsimaissa käytössä olevat kännykkäsäteilyn raja-arvot on määritellyt ICNIRP (International Commission on Non-Ionizing Radiation Protection). ICNIRP:n asettamat kännykkäsäteilyn turvarajat perustuvat siihen, ettei säteily saa lämmittää kudoksia yli 1 C. Kriittiset tutkijat ja kansalaisjärjestöt ovat arvostelleet ICNIRP:n linjaa, koska näyttöä biologisista vaikutuksista, joita tapahtuu huomattavasti alle 1 C:n, on jo paljon. Myös WHO sivuuttaa nämä tosiasiat raja-arvopolitiikassaan.

Mikäli matkapuhelinsäteilyn biologiset riskit hyväksyttäisiin, teollisuus joutuisi alentamaan merkittävästi esimerkiksi kännyköiden säteilyä. Operaattorit joutuisivat hankkimaan uusia antennipaikkoja, sillä vähemmän säteileviä pienempitehoisia lähettimiä tarvittaisiin nykyisten suuritehoisten tilalle, jotta matkapuhelin kuuluisi. Kaikki tämä maksaa tietenkin paljon. Silti monissa länsimaissa, esimerkiksi Italiassa asetuksella ja Sveitsissä lakisääteisesti, on laskettu säteilytehoja jopa sata kertaa ICNIRP:n suosituksia alhaisemmiksi.

Kiina ja Venäjä ovat jo vuosikymmeniä tunnustaneet mikroaaltojen biologiset vaikutukset ja se näkyy myös raja-arvopolitiikassa: tehot ovat 10-100 kertaa pienemmät kuin ICNIRP:n suositukset.

Yllättävää asiassa on vain se, että WHO on nyt alkanut kiivaasti puhua säteilyn turvastandardien harmonisoinnista maailmanlaajuisesti. Tässä tapauksessa harmonisointi merkitsisi sitä, että Kiinan ja Venäjän kaltaisten maiden olisi hyväksyttävä ICNIRP:n suosittamat korkeammat raja-arvot. Toistaiseksi Kiina ja Venäjä ovat korostaneet terveysnäkökohtien huomioimista.

WHO on täysin tietoinen siitä, että monissa Euroopan maissa kansalaisjärjestöt ovat asettaneet paineita viranomaisia kohtaan ja kyseenalaistavat WHO:n/ICNIRP:n turvastandardit. Paitsi kiinalaiset ja venäläiset tutkijat, myös heidän länsimaiset kollegansa ovat raportoineet muutoksista aivosähkökäyrissä eli EEG:ssä, veriaivoesteen läpäisevyyden lisääntymisestä, muutoksista solujen proteiinituotannossa jne. altistettaessa soluja, koehenkilöitä tai -eläimiä matkapuhelinsäteilylle. Vaikka syövän ja GSM-teknologian välinen yhteys selviää vasta vuosien kuluttua, on jo nyt syytä huolestua. Varovaisuusperiaatteen soveltaminen raja-arvopolitiikkaan olisi ensimmäinen askel. Muuten WHO:n nimestä on syytä poistaa H-kirjain (Health).

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Tavallinen kansalainen voi soveltaa varovaisuusperiaatetta mm. käyttämällä lankapuhelinta aina kun se on mahdollista, puhumalla lyhyen aikaa kännykkään ja käyttämällä handsfreeta muulloinkin kuin auton ratissa. Useat tutkijat suosittavat, että lapset eivät käyttäisi kännyköitä lainkaan. Samaa teknologiaa sovelletaan myös langattomissa internet-liittymissä. Itse en uskaltaisi sellaista kotiini laittaa.

Risto Juusela

Hammaslääkäri