Turku ei osaa hyödyntää menneisyyttään
Kaikkialla maailmassa myydään daalioita, kauniita koristekasveja ja tänään Turunkin kukkakaupoissa myydään tillandzioita, kalmiat sensijaan ovat tuttuja vain kasvitieteen harrastajille.
Näillä kasveilla on yksi yhteinen nimittäjä, ne ovat saaneet nimensä turkulaisen henkilön mukaan: Anders Dahl, Elias Tillandz ja Per Kalm - kaikki kolme Turun Akatemian tutkijoita, joita jälkimaailma on kunnioittanut sopivalla tavalla.
Maapallon 92:sta pysyvästä alkuaineesta yksi on nimetty henkilön mukaan, se on gadolinium, harvinainen maametalli. Nimi tulee Mynämäellä syntyneestä kemististä, Johan Gadolinista, joka myös oli vanhan akatemian professori.
Lexellin pyrstötähti häipyi aikoinaan kauas avaruuteen, mutta Anders Lexell oli aikakautensa etevimpiä astronomeja, samoin kuin Fredrik Argelander vähän myöhemmin; molemmat myös turkulaisia.
Entä kuka oli Herman Spöring? Hän oli James Cookin kasvitutkija ja piirtäjä, myös turkulaisia.
Paavo Nurmella on patsas, Liisi Oterma ja Yrjö Väisälä muistetaan vielä jotenkin, mutta on tarkoitus päästää nämä mainitut, maailmalla tunnetut suomalaiset vaipumaan unohduksen kaivoon - eikö kaupungin pitäisi jollain tavalla olla positiivisesti kiinnostunut heistä ja tuoda heidän työtään esille?
Åbo Akademi ei ole unohtanut Johan Gadolinia ja Spöring on saanut pienen muistovitriinin Aboa Vetus -museon seinään, mutta muista ei juuri merkkiä enää löydy eikä heitä mainita kaupungin esitteissä tai muissa julkaisuissa - miksi ei?
Turku Touring ei ilmeisesti ole tohtinut avata historian kirjoja kuin todetakseen sen faktan että satoja vuosia sitten Turku oli oivallinen olutkaupunki, kuten se on vielä tänäänkin.
Elävän ja oikean historian sijaan meille ja maailmalle työnnetään kvasitietoa ja näennäisyyksiä, vääristelyistä puhumattakaan, eikö kaikkien etu olisi puhua positiivista asioista ja maineesta, joka tunnustetaan kyllä muualla muistamalla niitä, jotka ovat aikaansaaneet jotain todella merkittävää ja näyttävää.
Nyt kun Turku vihdoinkin on oivaltanut asemansa merikaupunkina, on aihetta tuoda esiin vielä yksi nimi (ei henkilönimi), Milverton. Se oli 3-mastoparkki, joka vuonna 1922 voitti vehnäkilpapurjehduksen Australia-Englanti ja oli tämän Grain Race'n historian nopeimpia aluksia; 3. jaettu sija. Milverton oli turkulainen laiva.
Pertti Dahlström