Auransillan jalkakäytävät kaipaavat putsausta
Turussa kohta 60 vuotta elänyt ja viimeksi yli 15 vuotta Auransillan vieressä asustanut veteraanikansalainen on tässä jo pitemmän aikaa ihmetellyt sillan täysin olematonta ja onnetonta puhtaanapitoa.
Nyt lopulta sitten - jo huhtikuun puolella - kun syytä olisi ollut jo viikkoja aiemmin, on joku onneton harjakoneen käyttäjä päättänyt varovasti kurvata joinakin aamuina sillan jalkakäytävien jatkeilla aloittamassa hidastetun kevätharjauksen.
Sillan puhtaanapitotöitä ei sanan varsinaisessa mielessä ole hoidettu joulukuun alun ja aprillipäivän välisenä aikana (= neljä kuukautta) kuin aivan satunnaisesti.
Pahimpien lumipyryjen aikana on joskus sattunut, että jonkin kaupungin laitoksen traktori ajaa kovalla - 50 km/h - nopeudella aikaisin aamulla sillan jalkakäytäviä pitkin ja levittää mielettömästi karkeaa sepeliä.
Koskaan ei ole tullut nähtyä, että traktorikuski alentuisi ja vaivautuisi nousemaan lämpimästä hytistään ulos kadulle ottamaan vaikkapa vain sieltä täältä lapiolla ja harjalla suurimpia roskia ylös. Edes pari kertaa viikossa. Tai joku muu kaupungin työntekijä.
Niin, ja jalkakäytävät ovat olleet sitten kuin kaatopaikka. Uudenvuodenrakettien jäännökset makaavat vielä tänäänkin pahimmissa nurkkauksissa, koiran kakoista ja hampurilaisgrillien papereista nyt puhumattakaan.
Erityisesti ihmettelen, miten on mahdollista, että Teatteri- ja Myllysiltojen jalkakäytävät jatkeineen ovat aina aivan mallikelpoisella tavalla nopeasti hoidetut. Samoin kuin Itsenäisyyden patsaalle vievät portaat, vaikkei viimeksimainittua nyt aivan pahimpien pyryjen jälkeen edes voisi odottaa.
Sillan siivottomuus ottaa aivoon
