Turun Sanomat toteaa pääkirjoituksessaan 18.2. 20003 seuraavasti: "Näyttää pahasti siltä, että tutkimus- ja hoitojonojen purkamiseen tarkoitetuilla varoilla ei Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä saavuteta asetettuja tavoitteita. Sen sijaan, että mietittäisiin toimintatapojen uudistamista ja tehtäisiin nopeita päätöksiä, aika kuluu byrokraattiseen vitkasteluun."
Koska hoitojonojen purkaminen on sairaanhoitopiirimme keskeinen tavoite ja olemme hyvin nopeassa aikataulussa ottaneet käyttöön uusia ennakkoluulottomia toimintatapoja, kiistän esitetyn arvostelun.
Toimittaja Tiina Kalpan ottaessa minuun yhteyttä 6.2.2003 kävi puhelinkeskustelussamme ilmi, että eräiden leikkauspalveluiden kilpailutuksessa kalliin hinnan takia tarjouskilpailun hävinnyt yksityinen palvelutuottaja oli esittänyt toimittajalle väitteitä, että vitkuttelemme jonojen lyhentämisessä. Nyt väitteet ovat siirtyneet arvovaltaisen lehden pääkirjoitukseen. Näin vakavassa asiassa emme viivyttele.
Valtioneuvosto myönsi 17.9. 2002 sairaanhoitopiirin käyttöön kaksivuotisen määrärahan tutkimus- ja hoitojonojen purkamiseen. Kuntien maksuosuuden kanssa kyse oli kaikkiaan 4,34 miljoonasta eurosta. Tämä summa on 1,3 prosenttia yhden vuoden toimintakuluistamme. 30.9. 2002 kokoontui sairaanhoitopiirimme hallitus, joka esitti 15.10. 2002 kokoontuneelle valtuustollemme vuodelle 2003 talousarviota, johon sisältyi erillinen määräraha jonojen purkamiseen.
Vuotta 2002 koskien Varsinais-Suomen kuntien osalta ei ollut mitään valtuuksia ylimääräisten määrärahojen käyttöön, vaan pitkin vuotta kunnat vaativat tiukasti aikaisemmin sovitussa talousarviossa pitäytymistä. Valtion rahaa taas ei ollut lupa käyttää ilman vastaavaa kuntien lisäpanostusta.
Tästä huolimatta ryhdyimme määrärahan käyttöön jo vuonna 2002. Kilpailutimme eräitä keskeisiä hoitopalveluita ja päätimme ryhtyä tekemään ylityönä oman henkilöstön toimesta eräitä toimenpiteitä. Tämän edellytyksenä olevat korvausperiaatteet sovittiin yhdessä viikossa lokakuun lopulla niin nopeasti, että pääluottamusmiehemme arvostelivat allekirjoittanutta liiallisen kiireen pitämisestä.
Heti marraskuun alusta lukien alkoi organisaatiomme tuottaa ylimääräisiä tutkimuksia ja hoitoja kaihileikkauksissa, magneettikuvauksissa, kardiologiassa, sydänleikkauksissa, ortopediassa, neurologiassa ja psykiatriassa. Osin se tapahtui ylimääräisellä henkilöstöllä, osin mainituilla ylityöjärjestelyillä, joissa kokeilimme uudenlaista sisäistä yrittäjyyttä. Mm. hoitohenkilöstö sai toimenpidepalkkausta kaihileikkauksissa, mikä on ainutlaatuista koko Suomessa.
Jouluun mennessä hoidimme 750 potilasta ylimääräisinä mainitulla järjestelyillä. Se, että pääosa rahoista jäi käytettäväksi vuonna 2003 ei ole huono asia, sillä tätä nopeammin ei ylimääräistä toimintaa olisi voinut käynnistää eikä myöskään missään muussa sairaanhoitopiirissä ole käynnistetty. Vuonna 2003 tullaan jonojen lyhennys toteuttamaan täysin asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Jo vuodenvaihteessa 2002/2003 oli Tyksin hoitojonoissa 400 potilasta vähemmän kuin edellisessä vuodenvaihteessa.
Yksityissektorilta ostettavien palveluiden kilpailuttaminen osoittautui oletettua hankalammaksi. Tarjousten laatutaso oli kirjava ja hintataso vaihteleva. Kaikki yksityiset tuottajat, joilta tarjousta pyydettiin, eivät edes tarjonneet useimpia palveluita.
Tiedossamme oli Jorvin sairaalan saama Markkinatuomioistuimen sakkorangaistus virheellisestä kilpailuttamisesta ja tämä toi asiaan erityisen tarkkuuden vaatimuksen. Yksityiset palvelut olivat pääsääntöisesti kalliimpia kuin sairaanhoitopiirin itse tuottamat palvelut, mutta päätimme silti ryhtyä ostoihin, koska oma kapasiteettimme oli jo täydessä käytössä.
Tarjousten hyväksymisen jälkeen lähti myös ostopalvelutoiminta marraskuussa käyntiin, mutta osin kangerrellen. Tämä osoittaa, että julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyössä on kehittämisen varaa. Näiltä osin yhdyn esitettyyn kritiikkiin.
Olen mainitun yhteistyön lämmin kannattaja, mutta muistutan, että eivät ne kankeudet tässä yhteistyössä aina julkisesta osapuolesta johdu. Kalleinta tarjousta emme toki voi avoimessa kilpailussa hyväksyä. Yhteiskunnan veroeurot on käytettävä tehokkaasti, niillä on saatava hyvää hoitoa mahdollisimman monelle jonossa odottavalle potilaalle. Pelkkä rahan mahdollisimman nopea kuluttaminen ei ole tehokkuuden merkki.
Aki Lindén Sairaanhoitopiirin johtaja
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri
