Osinkojen verovapausväite virheellinen
Turun Sanomissa 5.2.2003 Huhtamäen toimitusjohtaja Timo Peltola puoltaa osinkojen verottamista kahteen kertaan, jota Arvelan työryhmä esitti. Hän toteaa, että osinkojen kahdenkertaista verotusta äänekkäästi vastustavat pienyrittäjät, joista monet ottavat palkkansa ulos yrityksestä osinkoina. Hänen mukaansa ei ole ymmärrettävää, että jollakin ryhmällä pitäisi olla verovapaat tulot. Pääjohtajan tiedot yrittäjien verotuksesta eivät ole kohdallaan.
Yritysten omistajan tulot on jaettu vuodesta 1993 pääoma- ja ansiotuloksi yritykseen sijoitettujen varojen perusteella muiden pohjoismaisten mallien mukaisesti. Uudistuksella lisättiin omaan yritykseen investoivien neutraalisuutta muihin sijoitusmuotoihin. Osingoista pääomatuloa on määrä, joka vastaa 9,6 prosenttia yhtiön nettovaroista. Muu osa on yrittäjän ansiotuloa. Vain pörssiyhtiöiden jakamat osingot ovat kokonaan pääomatuloa ja käytännössä saajalleen verovapaita.
Pienyrittäjät eivät ota palkkaansa ulos yrityksestä osinkoina, vaan yrityksestä otettava osinkotulo jaetaan teknisellä kaavalla korvaukseksi yritykseen sijoitetulle pääomalle ja yrittäjän työpanokselle. Tästä syystä esim. vuonna 2001 verotilastoissa kotitalouksille maksetuista 2,4 mrd.euron osinkotulosta 358 milj.euroa luettiin palkkatuloon rinnastettavaksi ansiotuloksi ja verotettiin samalla tavalla kuin palkkatulo. Ansiotuloksi luettu määrä osingoista kasvoi edellisestä vuodesta, ja niiden henkilöiden määrä lisääntyi, joilla oli tällaista tuloa verotuksessa. Tämä tulo tuli kokonaisuudessaan listaamattomista yrityksistä, koska pörssissä listatuista yrityksistä maksetut osingot aina verotetaan vain pääomatulona.
Väite palkkojen ottamisesta osinkoina on eräs populistinen kupla, jolle ei ole perusteita verotuksen teknisen toteuttamisen, verotilastojen eikä verohallinnon havaintojen mukaan. Yrittäjä saa siten pääomatuloa vain, jos on sijoittanut varojaan yritykseen.
Nyt on esitetty osakeyhtiön ja sen osakkaan verotuksen eriyttämistä siten, että molempiin sovellettaisiin 25 prosentin verokantaa. Perheyritysten kannalta tämä tietäisi, että muut sijoituskohteet kuten kiinteistö-, sijoitusrahasto ym. sijoittaminen tulisivat omaa yritystoimintaa kannattavammiksi näiden tuottojen verotuksen ollessa yhdenkertainen. Tämä kiistatta vähentää halukkuutta yrittäjyyteen, kun yritystoiminnasta saatavan nettotuloksen määrä pienenee. Yleinen käsitys verotuksesta on kuitenkin, että riskinalaista ja epävarmaa osinkotuloa tulee verottaa keveämmin kuin suhteellisen turvattua ja vakaata ansiotuloa.
Ulkomaisen pääoman houkuttelu Suomeen perusteena osinkojen kahdenkertaiselle verotukselle ontuu myös. Ulkomaisen pääoman näkökulmasta verotusta tietysti tarkastellaan omassa maassa osakkeisiin sijoittamisen ja ulkomaisiin osakkeisiin sijoittamisen näkökulmasta. Vertailukohta ei suinkaan ole ulkomailta Suomeen sijoittavan omistajan verotus ja Suomessa suomalaisiin osakkeisiin sijoittavan verotus.
Pörssiyhtiön näkökulmasta, jossa pääosa omistajista on suomalaisia institutionaalisia sijoittajia tai ulkomaisia sijoittajia, Arvelan työryhmän ehdotus tarkoittaisi näiden omistajatahojen verotuksen keventämistä ja siitä näkökulmasta ehdotus saattaakin tuntua hyvältä. Näin ei ole yrittäjän näkökulmasta.
Eero Lehti
Suomen Yrittäjät ry:n puheenjohtaja
