Nimimerkki "Ei lämpöä variksille" esitti 21.10. kirjoituksessaan Lämpöenergian tuhlausta argumentteja asuntoihin tulevan korvausilman vääristä ja oikeista kulkureiteistä. Nimimerkki kirjoitti aivan oikein, että korvausilma tulee ottaa sisään mahdollisimman puhtaana, ja asunnossa tulisi ilmavirtojen kulkeutua puhtaasta likaisempaan. Eli oleskelutiloista keittiöön, kylpy-, suihku-, WC- ja vaatehuoneeseen, joissa on poistoventtiilit.
Kirjoituksessa väitettiin harhaanjohtavasti, että lämpöenergiaa tuhlataan, kun korvausilma otetaan asuntoihin rappukäytävän kautta. Riippumatta siitä miten ja mitä kautta korvausilmat (hallitusti) otetaan asuntoihin, korvausilma kuluttaa aina saman verran energiaa. Eli korvausilman lämmönkulutus riippuu ulkoilman ja huonelämpötilan erosta, korvausilma lämpiää (aina) huonelämpötilaan, jottei asunnossa tunneta kylmävetoa.
Siistinä pidettävä rappukäytävä luetaan eräällä lailla puhtaaksi tilaksi, koska rappukäytävässähän ei saisi olla ilmaa pilaavaa toimintaa (tupakointi, vetelehtimiset ym.) ja toiseksi, korvausilma lämpiää jonkin verran (kylmävedontunne pienenee) ennen kuin se virtaa alipaineisiin asuntoihin.
Rappukäytävään asunnoista tulevat ruuan ja muut hajut johtuvat virheellisistä ilmavirtauksista. Nämä taas saadaan aikaan mm. asunnoissa tehtävistä virheellisistä keittiön ikkunatuuletuksista, sekä asunnoissa olevien ilmanpoistoventtiilien ja ilmanpoistokanavien likaisuuksista sekä venttiilien tukkeamisista.
Viimeisten 30-40 vuoden aikana asuintaloissa hyväksyttiin korvausilman sisääntulo ns. vaipan rakennerakojen kautta. Näissä taloissa ja asunnoissa ei oltu rakennettu erillisiä korvausilmalle tarkoittuja ilmareittejä.
Se korvausilmareitti mitä nimimerkki esitti (ikkunatiivistepätkän poisto) on ehdottomasti tuomittava. Ikkunarakojen kautta tuleva korvausilma on ensinnäkin täysin hallitsematonta (ilmamäärät) ja aiheuttavat läpivirtausta suuntaan sekä toiseen. Toiseksi, tiivisteen poiston kautta tulevaa korvausilmaa ei pystytä suodattamaan (ulkoilmapölyt). Samoin, karmirakoventtiilien käyttö tulisi olla tuomittavaa samojen perustelujen nojalla.
Yleisen sisäilma- ja -ilmastotietouden heikon tietämyksen johdosta on kuluva vuosi ristitty Sisäilmavuodeksi. Kampanjan yhteydessä on perustettu kuntiin ja kaupunkeihin lukuisia sisäilmainfopisteitä. Informaatiota on myös saatavissa internetistä (www.sisailma2002.net). Tämän lisäksi, kuntien korjausneuvojat pyrkivät antamaan neuvoja puhtaan ja raikkaan sisäilman aikaansaamiseksi.
Reijo Niska Turun kaupungin
korjausneuvoja
