Kahden viime vuoden aikana on sairaanhoidosta tai oikeammin sanoen hoitoon pääsyyn jonottavien potilaiden pitkistä odotusajoista tullut keskeinen puheenaihe. Työmotiivi hoitoalalla on laskenut, työn tehokkuutta ei ole kehitetty samassa tahdissa teknologisten mahdollisuuksien kanssa eikä resursseja ole onnistuttu priorisoimaan.
Mielenkiintoista on se, että kaikki tämä tapahtui Osmo Soininvaaran ministerikaudella. Lääkärilakko hoidettiin tavalla, joka jätti jälkensä työmotivaatioon. Uudistukset hoidon tehostamiseksi loistivat poissaolollaan.
Kun eräs työryhmä vaati täsmällisiä tietoja eri toimenpiteiden kustannuksista ja siirtymistä tilaaja-tuottaja -malliin, missä poliitikot tilaavat palvelut, mutta ammattilaisten johtama organisaatio tuottaa palvelut, vastusti Soininvaara tätä jyrkästi. On kuitenkin tosiasia, että ammattilaisten johtama sairaanhoidon tuotanto merkitsee tuntuvia säästöjä.
Tosiasia on, että paras tapa turvata hyvä terveydenhoito on hyvä talouskasvu ja alhainen työttömyys. Verotuloja tarvitaan resurssien turvaamiseksi. Siksi on hyvin outoa, että kansanedustaja vaatii korkeampia veroja paremman sairaanhoidon turvaamiseksi.
Meillä Suomessa on tänä päivänä keskinkertainen palkkataso, korkea verotus ja korkea hintataso. Eurooppalaisessa vertailussa suomalaisen palkansaajan ostovoima on Euroopan alhaisimpia. Palkkataso on keskinkertainen sen takia, että tavallisen palkansaajan on korkean verotuksen vuoksi erittäin vaikeaa palkata ketään työhön. Ja niinpä työttömyyskin on meillä korkea.
Hinnat ovat korkeita, koska veroaste on korkea. Tuloveron korotus alentaa ilman muuta talouskasvua ja heikentää terveydenhuollon rahoitusta.
Terveydenhuollon rahoituksen turvaamiseksi meidän on ryhdyttävä sellaisiin veropoliittisiin toimenpiteisiin, jotka lisäävät taloudellista kasvua ja vähentävät työttömyyttä. Yksi sellainen toimenpide on verotuksen pitäminen järkevällä tasolla, sillä melkein kaikissa EU-maissa pääomaverotusta on tuntuvasti alennettu. Meidän on säilytettävä suomalaiset yritykset suomalaisina ja pidettävä huolta siitä, että ne osoittavat olevansa hyödyksi Suomelle.
Työn verotusta on jatkuvasti alennettava. Emme voi kehittää elävää palvelusektoria yksityistalouksille niin kauan kuin työnteko on niin kallista suhteessa nettopalkkaan. Tuloverotus on Suomessa varsinkin lapsiperheiltä Euroopan huipputasoa. Myös eläkemaksut on pidettävä kurissa pitkän aikaa.
Kokoomus kohdisti suuria toiveita Osmo Soininvaaraan, kun hänestä tuli ministeri. Odotimme hänen keskittyvän tuloloukkujen poistamiseen pienipalkkaisten työttömyyden alentamiseksi. Mutta petyimme pahoin. Soininvaara ei tehnyt mitään täyttääkseen velvoitteita, joista olimme sopineet hallitusohjelmassa.
Arja Alhon veroministerikaudella toteutettiin merkittäviä uudistuksia sen eteen, että työn vastaanottamisesta tulisi kannattavaa. Soininvaaran tapauksessa oli niin, että hänen teoreettisilla ajatuksillaan ei ollut mitään yhteyttä hänen käytännön työnsä kanssa.
Käsitykseni mukaan perheverotus ja kaikkien sosiaalietujen täysi verotus on ainoa keino taata, että sosiaaliset siirrot ja verot pelaavat loogisesti yhteen.
Yhteiskunta, missä on korkea rakenteellinen työttömyys, ei milloinkaan pysty rahoittamaan hyviä terveyspalveluja. Siksi meidän on nyt keskityttävä pohtimaan kaikkia mahdollisia toimenpiteitä työttömyyden vähentämiseksi. Siitä aiheesta tulemme keskustelemaan ennen seuraavia eduskuntavaaleja.
Kirjoittaja on liikenne- ja viestintäministeri (kok).
