Koko kesän ja alku syksyn olen seurannut keskustelua Vuorelan tilakysymyksestä ja selkeää vastausta en ole saanut. Erinäisiä päätelmiä olen tehnyt, ja eräs on; jääräpäisyyttä lasten parhaan nimissä!
Selvästikään kaikki eivät ole lainkaan tietoisia millainen on Vuorelan koulun raskaan sarjan erityisoppilas. Hänellä on vaikeita oppimisvaikeuksia, ja joko sosiaaliseen kanssakäymiseen, kommunikaatio häiriöön, liikuntaa, puheenkehitykseen, näköön tai kuuloon liittyviä vammoja. Vuorelan koulun oppilaiden diagnoosit vaihtelevat autismista erittäin vaikeaan dysfasiaan, unohtamatta kehitysvammaisuutta.
Vuorelaan ei tulla millään heppoisilla perusteilla, kuten Henry Toivari viittasi kirjoituksessaan (TS 8.6.). Vuorelassa ei opeteta kaikkia erityisopetusta tarvitsevia, kuten vihreät kirjoittivat (TS 26.9.), eikä tulla opettamaakaan. Vuorela on ns. päätepiste, sinne tullaan joko suoraan hoitavan tahon suosituksesta päivähoidosta tai toisesta erityiskoulusta. Vuorelan oppilaat ovat vaativaa erityisopetusta tarvitsevia oppilaita, eivät yleisopetuksesta siirrettyjä.
Toivari ja hänen kannattajansa ovat ilmoittaneet, ettei Vuorelan koulun opetusryhmien hajasijoittaminen hallinnollisesti yleisopetuksen rehtorien alaisuuteen merkitse Vuorelan lopettamista. Ei varmaankaan, mutta kylläkin sen nykyisten hyvien toimintaedellytysten rajua vähentämistä.
Nykyään Vuorelan koulu toimii hallinnollisesti ja pedagogisesti erityisopetuksen ammattilaisen johdolla. Hallinnollinen ja pedagoginen hajauttamisen merkitsisi taloudellisesti suurta rahanmenoa, koska Vuorelan erityisryhmien tarpeet ovat opetusmateriaalin, apuvälineiden ja avustajien suhteen todella suuret. Miten suhtautuvat tulevaisuudessa yleisopetuksen opettajat ja rehtorit siihen, että pieni ryhmä vie suuren osan koulun saamasta budjetista?
Oppilasryhmät hajasijoituksessa tulisivat olemaan hankalasti toimivia, erityyleillä oppivia, eri asioita oppivia ja sosiaalisesti hyvin eritasoisia ja -ikäisiä oppilaita. Tällöin oppilaan eli lapsen paras ei toteudu!
Kukaan ei ole pystynyt esittämään mitä hyötyä ryhmäintegraatiosta on erittäin vammaiselle lapselle. Todellinen luontainen integraatio ei onnistu näiltä raskaan sarjan erityisoppilailta, se on nähty mm. Luolavuoren ja Vuorelan yhteisillä leirikouluilla. Niin kauan kun on ohjattua toimintaa, ryhmät tekevät yhteistyötä, mutta vapaa-ajalla molemmat ryhmät hakeutuvat vertaistensa luo. Onko vihreiden ja demarien ajatuksena estää vertaistuki?
Todelliseen tasa-arvoisuuteen on vielä hirvittävän pitkä matka, ja jos raskaan sarjan erityisoppilas ei saavuta vahvaa itsetuntoa, niin haaveeksi jää sijoittuminen yhteiskuntaan aikuisena.
Vuorela ei ole lintukoto, kuten hankeen vastustajat (TS 16.6.) kirjoittivat. Vuorelan koulu näkyy ja kuuluu Turun kaupunkikuvassa, ja niin sen pitää ollakin.
Toisaalta koulu ei ole lapsen ainoa paikka olla ja elää osana yhteiskuntaa. Niin terveillä kuin vammaisillakin lapsilla on oikeus harrastuksiin; elokuviin, teatteriin, uintiin, lasketteluun ym. Nämä Vuorelan koulun oppilaat liikkuvat vanhempiensa, opettajiensa ja tuttaviensa kanssa maailmalla aivan kuten muutkin. Onko kuitenkin Vuorelan koulun ansiota etteivät he erotu kaupungilla liikkuvasta väestä?
Vuorelan koulu toimii myöskin resurssi keskuksena muille maakunnan oppilaitoksille. Mikäli koulu hajasijoitetaan, menetetään mahdollisuus ohjata muita opettajia ja opiskelijoita.
Loppujen lopuksi herää kysymys: mikä poliittinen lehmänkauppa on kiikarissa hankkeen vastustajilla? He ovat esittäneet hankkeen hinnan liian suureksi, mutta keskustelua koulun ja vanhempien kanssa suunnitelman karsimisesta ei edes ole aloitettu.
Eikö vammaisen lapsen vanhemmilla olekaan oikeutta päättää mihin kouluun he haluavat lapsensa? Mikäli haluan lapseni Vuorelan erityiskouluun, jos tiedän hänen vammojensa laadun niin vaativan, pitääkö minun tyytyä vain välttävään tilanteeseen?
Mielestäni ainoa oikea ratkaisu on rakentaa ja saneerata Vuorelan koulun viidelle yksikölle yhteiset, ajanmukaiset tilat Luolavuoren koulun välittömään läheisyyteen. Näin taataan laadukas opetus myös vammaisille lapsille, tilaintegraatiossa yleisopetuksen koulun kanssa.
Tuulia Suominen
Turun Seudun Dysfasia-, MBD- ja Autismiyhdistys ry;n puheenjohtaja
