kirjoittajavieras-kolumni marjukka karttunen
Hoitajat ja lääkärit omien
alojensa ammattilaisia
Opetusministeri Maija Rask (sd) on ehdottanut, että hoitajien muuntokoulutuksella paikattaisiin julkisen sektorin lääkäripulaa. Hänen mukaansa noin 200 hoitajasta pikakoulutettaisiin lääkäreitä. Kohteena olisivat terveydenhuollon opistoasteisen tai ammattikorkeakoulutuksen saaneet sairaanhoitajat, terveydenhoitajat, fysioterapeutit ja toimintaterapeutit. Hoitajista koulutettaisiin lääkäreitä kolmesta neljään vuodessa.
Raskin ajatus ontuu, koska muuntokoulutuksella ei vastata akuuttiin lääkäritarpeeseen tai terveydenhoitoalalla vallitseviin ongelmiin.
Lääkärivaje johtuu paljolti julkisen sektorin houkuttelevuuden puutteesta. Terveydenhuollon ammatinharjoittajien lukumäärä ei kasva sillä, että yksistä ammatinharjoittajista koulutetaan toisia ammatinharjoittajia. Todellisuudessa muuntokoulutettavat jättäisivät omalle erityisalalleen vastaavaa vajetta. Vai onko meillä liikaa hoitajia?
Jo nyt halukkaille hoitajille on eräissä yliopistoissa oma kiintiönsä lääkärikoulutukseen. Aikaisemmasta koulutuksestaan hoitajille on hyvitetty yhdestä kolmeen opintoviikkoa 240 opintoviikon lääketieteen lisensiaatin tutkinnosta. Koulutusten sisältöjen voidaan siis tuskin sanoa vastaavan toisiaan.
Kysyinkin opetusministeri Raskilta toukokuussa jättämässäni kirjallisessa kysymyksessä, miten yhdestä kolmeen opintoviikkoon perustuvalta lääketieteelliseltä osaamistasolta voi ponnistaa kolmessa vuodessa päteväksi lääkäriksi ilman potilasturvallisuuden vaarantumista. Vastauksen sain juhannuksen alla.
Pidän opetusministerin vastausta kertakaikkisen erikoisena: hän ei ymmärrä sitä, että hoitajien ja lääkäreiden koulutus perustuu erilaisiin lähestymistapoihin ja erilaisiin ammatillisiin valmiuksiin. Tästä ymmärtämättömyydestä johtuen opetusministeri kuvittelee, että hoitajien työkokemuksella ja koulutuksella voidaan korvata lääketieteellistä osaamista.
Opetusministeri ei ymmärrä sitä, että hoitajat ja lääkärit ovat omien alojensa ammattilaisia.
Lääkärikoulutuksen aloituspaikkoja lisättiin 550:een vuonna 2001. Kansallisessa terveysprojektissa päätettiin lääkärikoulutuksen lisäämisestä 600:aan aloituspaikkaan. Opetusministerin nyt ajama malli ei juurikaan nopeuttaisi lääkärikoulutusta, sillä erillisten muuntokoulutusohjelmien asianmukainen suunnittelu ja muuntokoulutettavien oikeudenmukainen valinta veisi joka tapauksessa aikaa.
On outoa, että Rask ajaa muuntokoulutusmalliaan, vaikka asia haudattiin kansallisessa terveysprojektissa ja lisäksi alan ammattiliitot - Tehy ja Suomen Lääkäriliitto - torjuvat yksimielisesti Raskin ehdotuksen. Puhumattakaan siitä, että lääketieteellisissä tiedekunnissa ehdotusta ei ole pidetty hyvänä.
Kirjoittaja on kansanedustaja (kok) ja Turun kaupunginvaltuutettu.
