Perheellämme on iso moottorivene, jonka aallot ovat 16 solmun nopeudella suurehkot. Useimmat ohitus- ja kohtaamistilanteet muiden veneilijöiden kanssa sujuvat hyvin. Taitavat kipparit tietävät miten aallot kohdataan, ja toisaalta pyrin itse väistämään muut kauempaa.
Valitettavasti joukossa on toisenlaisiakin veneilijöitä. Kun reitin kapeuden takia en voi väistää, hiljennän yleensä muiden kohdalla vauhtia. Yli puolet veneilijöistä kiittävät ystävällisesti kättä heilauttamalla. Tulee hyvä mieli, kun kohteliaisuus huomataan.
Mutta osa ei reagoi mitenkään. Muutamat kääntävät jopa päänsä poispäin, joista suurin osa ovat purjehtijoita.
Kuvittelisin että lähes kaikki veneilijät tietävät miten isot aallot kohdataan. Nopeamman veneen ohittaessa nokka käännetään loivasti tai suoraan aaltoja vastaan. Toinen keino on ajaa hetken aalloista poispäin eli kääntää perä niitä vastaan. Tällä tavalla vene kohtaa aallot pehmeästi ja keinuntaa tapahtuu pituussuunnassa.
Yllättävän paljon on kuitenkin niitä, jotka eivät tee mitään. He eivät joko tiedä miten aallot kohdataan, tai asenteittensa takia eivät halua sitä tehdä. Tämän seurauksena vene keinuu sivuttain voimakkaasti. Tavaroita saattaa lennellä ja esim. heikolla tuulelle purjeveneiden puomit voivat lyödä laidalta toiselle. Näistä veneistä näytetään toisinaan keskisormea.
Onkohan kysymys samoista itsekkäistä ihmisistä, jotka etsivät virheitä aina muista, eivätkä ymmärrä tai halua ymmärtää omaa osuuttaan tapahtumissa. Onneksi useimmat veneilijät ovat kuitenkin ystävällisiä. Satamissa autetaan kiinnittämisessä ja otetaan muut huomioon. On mukavaa kun vanha tapakin on säilynyt nykypäiviin asti, eli monet veneilijät tervehtivät toisiaan kohtaamistilanteissa.
Moottoriveneilijä
