Kirjoittajavieras-kolumni Ralf Sund
Poliittisia ilmiöitä
Tulevan kesän puoluekokouksissa voidaan nähdä harvinaisen paljon puheenjohtajakamppailuja eri puolueissa. Ei ole tavallista, että sosialidemokraattien kesken syntyy kunnon puheenjohtajakisa, keskustapuolueelle puheenjohtajamittelö on kohtuullisen tavallinen ilmiö, mutta kandidaattien suuri määrä yllättää.
Järisyttävänä yllätyksenä voidaan sen sijaan pitää sitä, että Rkp:ssa istuva puheenjohtaja saa haastajan, kun europarlamentaarikko Astrid Thors on haastanut istuvan puheenjohtaja Enestamin.
Mistä on oikein kysymys? Onko uusi poliittinen kulttuuri nähnyt päivänvalon. Se kulttuuri, josta niin usein puhutaan, mutta jota kukaan ei ole osannut määritellä.
Kansalaisten kiinnostus politiikkaan on pitkään ollut laantumassa. Puolueen näkökulmasta näyttävä puheenjohtajakampanja on terveellinen ja tarpeellinen poliittisen keskustelun ja kiinnostuksen herättäjä. Puheenjohtajamittelössä on kaikki hyvän julkisuuden ainekset. Julkisuutta saavat puolueen omat pojat ja tytöt. "Taistelijoilla" on kasvot.
Asiat eivät riitele, vaan ihmiset, mikä on erinomainen asia. Mittelön sivutuotteena voi tarjoilla omaa aatettakin erittäin myyvässä muodossa.
Ongelmaksi kamppailu kääntyy vain tilanteessa, jolloin tuloksen ratkettua on puoluekenttään jäänyt syvä juopa, joka hajottaa joukkoja. Vain rkp:n puheenjohtajakamppailulla on sellaisia ennusmerkkejä. Sekä sdp:ssä että kepussa on ottelun sävy rakentavalla puolella eikä pahoja arpia puolueiden syviin riveihin ole tulossa.
Keskustapuolueessa kampanjointiin on panostettu kaikkein eniten. Puheenjohtajashow kiertää useita kuukausia maakuntaa ja saa kaikkialla paikallisen ykköslehden kirjoittamaan tapahtumasta näyttävästi. Vuosi ennen vaaleja tämä on kuin sataisi suoraan laariin.
Keskustapuolueen kampanja on tosin kääntymässä kielteiselle puolelle, koska ehdokkaiden suuri määrä ei täytä hyvän draaman roolijakoa. Ehdokkaita on nyt kuusi, joka on viemässä koko puheenjohtajakisaa sirkushuvien puolelle. Väyrysen mukaantulo ei ollut kisalla eduksi. Väyrysen vihjaileva puhe viittasi enemmänkin joihinkin muihin tavoitteisiin kuin puheenjohtajuuteen. Kun joukon jatkoksi ilmaantui vielä helsinkiläinen lakimies-maratoonari on riski kamppailun karnevalisoitumisesta aikamoinen.
Kaikkein paras on kaksintaistelu, joka muistuttaa Daavid vastaan Goljat -asetelmaa. Sellaisia piirteitä on demareiden mittelössä, vaikka kisaa latistaa Lipposen ylivoimaisuus. Tosin on sanottava, että Tuomioja ahdistaa Lipposta enemmän kuin ennalta oli arvattavissa. Tuloksessa on Lipposella tulkitsemista.
En hämmästyisi lainkaan jos Lipponen tulkitsisi täpärän voittonsa demarinkentän vaatimukseksi hallituskokoonpanon vaihtamisesta. Kokoomus saisi väistyä ja kepu tulee tilalle. Kaikki tämä tietysti vain ja ainoastaan tilanteessa, jossa demarit olisivat suurin puolue vaalien jälkeen.
Jos puheenjohtajakisa olisi Veikkauksen pitkävetolistalla, suositukseni riviksi olisi: Lipponen- Jäätteenmäki-Thors.
Kirjoittaja on taloustieteilijä, joka työskentelee Palkansaajien tutkimuslaitoksessa ja on entinen vasemmistoliiton puoluesihteeri.
