Ikuisen nuoruuden salaisuus?
kirjoittajavieras-kolumni arto kaarma
Kaikki siitä puhuu ja kaikki siitä haaveilee, vaan harva voi sanoa sen löytäneensä. Mikä saa kuusikymppisen opettelemaan jatkuvasti uusia asioita ja sinnittelemään työelämässä ja viihtymään siellä. Jotta pysyy vauhdissa mukana on pidettävä itsestään huolta, sekä ruumiin että hengen puolesta. Niinhän se on, että kun nuorena ei millään ollut mitään väliä niin vanhana kaikella on väliä.
Lukuisat tutkimukset ja selvitykset allekirjoittavat yhtä pitävästi sen, että liikunta ja opiskelu ovat hyvinvoinnin, hyvän olon perusjuttuja. Miksi sitten ihmiset eivät liiku, kuten sanotaan henkensä edestä?
Tärkeimpinä syinä mainitaan laiskuus, kiire, korkea ikä sekä huono kunto ja huono terveys. Liikunta on siinä mielessä vain vaikea juttu, kun liikunnalla hankittua hyvä kuntoa ei voi varastoida, se siis ei säily kuin liikkumalla. Energiaahan me kyllä voimme säilöä.
Liikalihavuus ja ylipaino ovatkin todella isoja ongelmia. Siinä on sairastavuuden yksi suuri syy ja aiheuttaa vuosittain kustannuksia, joilla voitaisiin maksaa esimerkiksi 1 200-paikkaisen sairaalan vuotuiset kulut.
On laskettu että puolen tunnin liikunta kolmasti viikossa riittää laihduttamaan lähes 7 kiloa vuodessa. Puolentoista kilometrin reipas kävely polttaa 100 kaloria. Liikunnan voi aloittaa kävelemällä eikä tarvita edes keppejä. Liikunnasta ei ole mitään haittaa, kun sitä malttaa harrastaa kohtuudella ja omaa kroppaa kuunnellen.
Sanotaan että fyysinen aktiivisuus voi pidentää eliniän odotetta. Kohtuullisesti liikkuvan tupakoimattoman 65-vuotiaan miehen jäljellä oleva eliniän odote on miehillä 14,4 vuotta ja naisilla 16,2 vuotta. Fyysisesti melko aktiivinen mies, joka ei tupakoi, elää siis todennäköisesti hieman yli 79-vuotiaaksi. Ovatko vuodet juuri oikein, ei ole tärkeintä, tärkeintä on se, että liikunta parantaa elämän laatua ja pidentää sitä.
Laatua saadaan sillä, ettei liikkuva ihminen sairastu niin helposti kuin sohvalle muumioitunut. Aikuisiän diabetesriski on esim. liikkumattomilla miehillä lähes nelinkertainen fyysisesti aktiivisiin miehiin verrattuna.
Liikunta parantaa myös mielialaa, on kivempi olo, ja kaikkinainen toimintakyky on vireytynyttä. Golf, tennis, kävely, patikointi, pyöräily, tanssi, uinti, hiihto kääntävät kellon viisareita taaksepäin. Puutarhanhoito, kotityöt, rappusten kiipeäminen, puitten pilkkominen jne. ovat hyötyliikuntaa parhaimmillaan.
Tunnen 90 vuotta täyttäneen Veikon, joka asuu yksin ja laittaa kolmasti päivässä puulämmitteisen asuntonsa kolmeen uuniin tulet ja lisäksi hellaan. Puut hän pilkkoo itse sahattuaan ne ensin. Talvisin hän ajelee kolmipyöräisellä pyörällään, mutta kesällä tavallisella pyörällä. Nuorekas hän on kuin suoraan oppikirjasta.
Ei sitten muuta kuin ylös, ulos ja lenkille, niin kuin Tarva meitä aikoinaan kehotti. Ei liikunnalla ehkä aivan ikuista nuoruutta saada, mutta voimaa ja energiaa voida hyvin ja tehdä hyviä asioita toisille ja itsellekin.
Kirjoittaja on Turun suomenkielisen työväenopiston rehtori.
