kirjoittajavieras-kolumni Ralf Sund
Tykillä verotusta
muuttamaan
Teollisuuden todella isokenkäiset ovat liikkeellä verotuksen tiimoilta. Nokian Ollila, Nordean Vainio ja TT:n Ristimäki ovat tuoneet esille vaatimuksen verotuksen muuttamisesta. Tavoitteena on yritysveron keventäminen ja suurituloisten verotuksen lieventäminen. Sanomisiaan johtajat ovat painottaneet vihjailemalla yritysten ulosliputtamisella.
Yritysjohtajien puhe on poikkeuksellisen kovaa. Sellaiseen ei laman jälkeisessä konsensus-Suomessa ole totuttu. Puheet kuullaan uhkailuina, vaikka tarkasti ottaen niin ei ole sanottu.
Yhteiskunnallisessa keskustelussa on tärkeämpää se miten sanottu kuullaan kuin se miten se täsmälleen on sanottu. Johtajat ovat sen verran kokeneita kehäkettuja, että sanotun kuuleminen uhkaukseksi on eittämättä ollut tarkoitus.
Suomessa on viime vuosina ammuskeltu puupyssyillä. Nyt jysäytettiin tykillä.
Teollisuusjohtajat perustelevat vaatimuksiaan kilpailijamaiden lievemmällä verotuksella. Tosiasia on, että Suomi sijoittuu tässä suhteessa koko lailla keskikastiin, joten mitään välitöntä pakkoa tuskin yrityksillä on ryhtyä pakkamaan muuttolaatikoita. Kyse on jostain muusta.
Monissa Euroopan maissa on tehty viime aikoina muutoksia yritysverotukseen. Silloin on ollut lähinnä kyse muutoksista ns. verohyvitysjärjestelmään. Ns. avoir fiscal -järjestelmä takaa osinkotulot saajalleen verottomina, kun yritys on jo verot maksanut. Suuretkaan osinkotulot eivät vaikuta saajan kokonaisveroasteeseen. Saksa on muuttamassa järjestelmää osingonsaajan kannalta epäedulliseen suuntaan. Norjassa muutos on jo tehty. Ranskassa ei koskaan ole ollutkaan osingonsaajalle näin edullista verojärjestelmää.
Myös Suomessa ollaan liikkeellä. Virkavalmistelussa on työn alla osinkotulojen "verovapauden" lopettaminen. Henkilöverotuksen puolella veronalennusten ajat ovat takanapäin, koska tähän asti valtion verotuksen alentamismahdollisuuksia on säädellyt velkakehitys. Niinistö ennakoi uusien lainojen ottamista jo vuonna 2003. Se pitää sisällään viestin veronalennusten loppumisesta.
Teollisuus haluaa estää suunnitteilla olevan uudistuksen. Toissijaista lienee pyrkimys muuttaa nykyjärjestelmää teollisuuden näkökulmasta paremmaksi. Järeät puheet on tulkittava suojanokituksiksi.
Sellaisena on ymmärrettävä myös Ristimäen vaatimus ylimmän rajaveroasteen alentamisesta 50 prosenttiin. Ratkaisu olisi poliittisesti mahdoton ja vaatimuksenakin se on harkitsematon. Vaatimus johtaisi merkittävään muutokseen julkisen sektorin asemassa. Sellaisia ratkaisuja ei tämänkaltainen konsensushallitus tee.
Työnantajaleiri pitää verotusta keskeisesti jatkossakin esillä. Ennakkotiedot viittaavat siihen, että SAK:n ja TT:n tapaamisessa 23. tammikuuta TT aikoo nostaa asian keskeisesti esille.
Yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa on keskeistä aikaansaada aloite. Se on vähintään yhtä tärkeä kuin valkoiset nappulat shakissa tai syöttövuoro tenniksessä. Sen teollisuusjohtajat ovat nyt saaneet.
Kirjoittaja on taloustieteilijä ja työskentelee Palkansaajien tutkimuslaitoksessa. Hän on toiminut myös vasemmistoliiton puoluesihteerinä.
