Kirjoittajavieras-kolumni:
Talousarvio ja omatunto
Talousarvion laatiminen on kunnissa tuskallista puuhaa ainakin silloin, kun suhdanteet ovat laskussa. Tarpeita riittää, mutta rahaa ei.
Turussa kolme suurta eli terveys-, sosiaali- ja opetussektori nielevät 80 prosenttia käyttötaloudesta. Näiden toimintojen sinänsä perustellut lisätarpeet olivat yli 200 miljoonaa markkaa suuremmat kuin tänä vuonna.
Kaupunginjohtajan esittämä ja valtuuston hyväksymä talousraami oli ylittymässä yli 120 miljoonalla markalla. Pelkästään raamin ylittävä osuus on samaa suuruusluokkaa kuin koko kulttuuritoimen budjetti tai pennin eli kuuden prosentin kunnallisveron korotus.
Yksinkertaistettuna voidaan todeta, että jos kaikki pyydetty raha käytettäisiin eikä mitään muuta tehtäisi Turussa, olisi viiden vuoden kuluttua veroäyri 22.5 (nyt 17.5) penniä tai kaikki muut toiminnot kolmea suurta sektoria lukuunottamatta olisi lopetettu.
Tältä pohjalta tarkasteltuna on todella tympeätä käydä keskustelua, jossa puhutaan puhtaasta omastatunnosta vaadittaessa lisää rahaa hyviin asioihin ja syytetään pahaa kokoomusta palvelujen vastustamisesta. Tuntuu siltä, kuin jossain olisi sellainen rahasto, josta kokoomukselle ei ole kerrottu.
Minulla on ainakin paha mieli siitä, että rahaa ei ole niin paljon kuin tarvittaisiin. Tiedän myös, että kokoomus on valmis tarkastelemaan kaikkia järkeviä vaihtoehtoja, jotta pahimmat puutteet talousarviossa voitaisiin korjata, mutta jo nyt koen todella huonoa omatuntoa siitä, että olemme jakamassa rahaa, jonka seuraava polvi joutuu maksamaan.
Kun vielä voimme olettaa, että he tulevat maksamaan huomattavasti suurempia eläkemaksuja kuin me, jotta suurten ikäluokkien eläkkeistä pystytään huolehtimaan, niin ei niin hirveästi kannata ylpeillä sillä, että on jakamassa katteetonta rahaa.
Julkisuus on kuitenkin tässä ja nyt. Pääkirjoituksissa ja kolumneissa voidaan kritisoida huonoa taloudenpitoa, mutta sisäsivuilla vaaditaan kaiken nykyisen säilyttämistä ja vielä vähän lisää.
Äänestäjän suuntaan päättäjä pääsee paljon helpommalla, kun liittyy rahan vaatijoiden kuoroon ja jättää varainhankinnan muiden huoleksi. Uskokaa vain, että mieleni tekisi esittää kaikille kolmelle suurelle sektorille 20 miljoonaa lisää ja vähän hyvää muuallekin ja vaatia valtiota maksamaan kustannukset. Olisi se niin mukavaa, mutta valitettavasti edesvastuutonta.
Vakuutan vielä, että kokoomus pyrkii säilyttämään kaupungin hyvän palvelutason ja kehittämään sitä resurssien puitteissa, mutta samalla vaadimme vastuuta siitä, että viiden tai kymmenen vuoden päästä palvelut ovat tallella eikä tilalla ole pelkkää velkaa. Siihen tarvitaan halua asioiden uudelleen arvioimiseen ja rationalisointiin, eikä se tunnu olevan helppoa.
Kirjoittaja Olli A. Manni on kokoomuksen Turun kaupunginvaltuustoryhmän puheenjohtaja.
