Lukijoilta

Turun epäkohtiin etsittävä
tosissaan korjausta

TS/Riitta Salmi<br />Uudella kaupunginvaltuustolla on mahdollisuus nyt tehdä sellaisia päätöksiä, joilla Turun omiin epäkohtiin haetaan tosissaan korjauksia. Päättäjien näkövinkkelistä eivät tosin mitkään työttömyysluvut kosketa, ellei omaan arvomaailmaan kuulu heikompiosiasten puolustaminen, toteaa kirjoittaja.
TS/Riitta Salmi
Uudella kaupunginvaltuustolla on mahdollisuus nyt tehdä sellaisia päätöksiä, joilla Turun omiin epäkohtiin haetaan tosissaan korjauksia. Päättäjien näkövinkkelistä eivät tosin mitkään työttömyysluvut kosketa, ellei omaan arvomaailmaan kuulu heikompiosiasten puolustaminen, toteaa kirjoittaja.

Kuntien sosiaalistaloudellisen tilanteen muutosta vuosilta 1995-2001 kuvaava ja juuri valmistunut sosiaalibarometri kertoo, että vuonna 1998 alkanut kansalaisten hyvinvoinnin myönteinen kehitys on pysähtynyt ja 350 000 suomalaista asuu kunnissa, joiden omat resurssit ovat riittämättömät perusoikeudeksi määriteltyjen hyvinvointipalveluiden turvaamiseen.

Huonoimmalta tilanne näyttää pitkäaikaistyöttömillä, päihdeongelmaisilla, työvoiman ulkopuolisilla ja mielenterveysongelmaisilla.

Väestön ikääntymiskehitystä ajatellen ei tulevaisuus ole sekään kovin lupaava, koska tarkastelun mukaan yli 75-vuotiaiden tilanne on heikentynyt huolestuttavasti. Lisäksi mm. asunnottomuus sekä nuorten ja lasten sosiaalistumishäiriöt ovat kasvussa. Näin siitä huolimatta, että viime vuodet ovat olleet Suomessa ennätyksellisiä taloudellisella kasvulla mitaten. Nyt julkaistut tiedot tuovat osaltaan tarpeellista sisältöä paraikaa vellovaan köyhyyskeskusteluun.

Joillekin "tieto ei ole luulon väärtti", mutta maan hallituksen ainakin pitää ottaa ne onkeensa kasvukeskuksiin tukeutuvissa aluepoliittisissa linjauksissaan. Toisaalta sosiaalibarometrin tiedot vievät hallitusta, rakkikoiran tavoin räksyttävän keskustapuolueen lisätessä paineita, vielä enemmän populismin polulle. Eriarvoisuus kun korostuu myös useissa keskustan isännänvaltaa pitämissä kunnissa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Hyvinvointikeskustelulle on tarvetta myös Turussa. Päätöksien tueksi on riittävästi tarvittavaa tietoa.

Esimerkiksi Turun kaupungin sosiaalikeskuksen julkaisussa (Tutkimus turkulaisten hyvinvoinnin muutoksista 1995 ja 1999, Jarkko Rasinkangas) todetaan, että työttömät ovat lähes poikkeuksetta heikommassa asemassa kaikkien tarkasteltavien tekijöiden suhteen. Matala koulutustaso, yksinhuoltajuus tai yksin asuminen ja työttömyyden pitkittyminen lisäävät hyvinvointipuutteita.

Nousukauden runsaasta pitopöydästä ei ole riittänyt herkkuja siis kaikille turkulaisillekaan. Uudet verotustiedot osoittavat, että yli 200 000 markkaa vuodessa tienaavien osuus kaksinkertaistui viidessä vuodessa 6 000:sta 12 000:een. Ansiotuloja sai vuonna 1999 yhteensä 143 000 ihmistä, joista päinvastoin kuin  030 turkulaista miljonääriä, joutui peräti 40 000 henkeä sinnittelemään alle 50 000 markan vuosiansioilla.

Turun suurin ongelma, poikkeuksellisen korkea työttömyys, on alkanut laskea. Tuorein tieto viime helmikuulta kertoo kuitenkin vielä 14 prosentin työttömyydestä. 12 000 työttömän joukossa on yli vuoden työttöminä olleita lähes 4 000.

Kaupunginosien erot ovat edelleen suuria, työttömyysprosentin vaihdellessa 26,9 ja kuuden välillä. Päättäjien näkövinkkelistä eivät nämäkään luvut kosketa, ellei omaan arvomaailmaan kuulu heikompiosaisten puolustaminen.

Silmien ummistaminen muulta ja katseen kääntäminen horisonttiakin kauempana siintäviin bio- ja it-keskuksiin sekä logistiikka hankkeisiin on tietysti muodikasta. Samalla voi joko surkutella köyhiä tai haukkua kateudesta.

Uudella valtuustolla on mahdollisuus tehdä nyt niitä päätöksiä, joilla Turun omiin epäkohtiin haetaan tosissaan korjauksia. Valitettavan usein viime valtuustokaudella päätöksenteossa inhimillisyys ja yhteisöllisyys jäivät taloudellisten ja tehokkuutta korostavien arvojen alle.
Jari Ketola
levyseppä-hitsaaja
Turun kaupunginvaltuutettu (vas)