Lukijoilta

Kirjoittajavieras-kolumni
Marjukka Karttunen-Raiskio
Minne lotat
katosivat

Lotta Svärd-järjestö, jonka perustamisesta tulee maaliskuussa kuluneeksi 80 vuotta, perustettiin, jotta naisille mahdollistui toimiminen miesten rinnalla omassa järjestössään isänmaallisuutta korostavien tavoitteiden puolesta. Järjestö halusi kaiken muun toimintansa ohessa opettaa naisia asiallisuuteen, järjestykseen ja täsmällisyyteen sekä edisti tehokkaasti naisten kansankasvatusta.

Järjestö muistetaan kuitenkin parhaiten lottien sodan aikana tekemästä maanpuolustustyöstä. Se oli hyvin merkittävää puolustuksemme kannalta ja vapautti miehiä huoltotehtävistä rintamalle. Laajimmillaan sodan aikana järjestöön kuului jopa neljännesmiljoona lottaa, joista 30 000 - 40 000 palveli rintamalla, loput osallistuivat kotirintamalla huolto- ja ilmavalvontatöihin, unohtamatta noin 40 000 alle 17-vuotiasta pikkulottaa.

Kaiken muun toiminnan lisäksi naiset "saivat" myös kasvattaa lapset.

Lasketaan, että lotat vapauttivat 1-2 divisioonaa miehiä taistelutehtäviin ja joidenkin arvioiden mukaan jopa 4-5 divisioonaa.

Lotta Svärd-yhdistyksen keskusjohtokunnan puheenjohtaja Fanny Luukkonen lausui aikanaan, että ko. järjestössä on toteutunut eräs naisasialiikkeen perusajatus; naisilla on osa ja vastuu kansakunnan kohtalosta koko kansan hyväksi. Naisilla on myös vastuu maansakin puolustuksesta, vaikka se ei tapahtuisi samassa muodossa kuin miehillä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kun lottajärjestö lakkautettiin välirauhansopimuksen nojalla vuonna 1944, järjestöön kuului yli 220 000 jäsentä. Heistä on vielä elossa noin 60 000 ja heidän keski-ikänsä on jo noin 80 vuotta. Missään kirjoissa ei kuitenkaan ole puhuttu "sankarivainajalotista" eikä muistakaan kaatuneista lotista.

Pitkä hiljaisuus Lotista on onneksi 90-luvulla päättynyt ja Niilo Sailon veistämä "Lotta-patsas" paljastettiin Lappeenrannassa vuonna 1985. Vuonna 1991 on perustettu valtakunnallinen lottaperinneyhdistys, jonka päätarkoitus on vaalia ja kertoa Lotta Svärd-yhdistyksestä. Lottien sodanjälkeinen elämä on ollut kuitenkin lähestulkoon kokonaan hämärän peitossa ja historiaa on alettu tutkia vasta nyttemmin.

Lottaperinne Turku ry on hankimassa lotta-patsasta joko Turkuun tai Naantaliin. Hanke on läpäissyt kummankin kaupungin lautakunnat ja rahoitusta selvitellään. Turkulaisena haluaisin lottapatsaan tietysti kotikaupunkiini ja mahdollisimman nopeasti, jotta Suomen sankarinaiset saisivat oman kunnianosoituksensa maanpuolustuksen eteen annetusta merkittävästä työstä.

Kaikille maamme lotille kuuluu suuri kunnia tästä taitavasti, vapaaehtoisesti ja voimakkaasti itsenäisyytemme saavuttamisen eteen tehdystä uhrauksesta!

Itselleni on erittäin rakas ja lämmin muisto jo edesmenneen mummini lotta-rintamerkki. Lotta Svärdin "kultaiset sanat"-ohjeessa on kaksitoista kohtaa, josta yksi kuuluu "vaadi aina enin itseltäsi." Tämä tunnuslause sopii yhä meidänkin aikaamme.
Kirjoittaja on kokoomuksen kansanedustaja.