Lukijoilta

Finanssipolitiikassa varauduttava
heikkenevään talouskehitykseen

TS/Jari Laurikko<br />Eurosta on selkeästi tulossa maailman toinen reservivaluutta, mikä pitkällä aikavälillä lisää euron kysyntää ja on omiaan vahvistamaan sitä, toteaa kirjoittaja.<br />&#160;&#160;&#160;
TS/Jari Laurikko
Eurosta on selkeästi tulossa maailman toinen reservivaluutta, mikä pitkällä aikavälillä lisää euron kysyntää ja on omiaan vahvistamaan sitä, toteaa kirjoittaja.
   

Euroopan unionin yhteisvaltuutta, euro, on ollut taloudellisessa mielessä käytössä jo runsaat pari vuotta. Suomessa jotkut ovat olleet kovin hämmentyneitä euron kurssikehityksestä. Oma kokemuksemme markan kellumisesta on lyhytaikaista. Emme ole oppineet vielä tunnistamaan sitä, että valuuttojen keskinäinen arvo vaihtelee jatkuvasti markkinoilla muodostuvien odotusten mukaisessa rytmissä. Valuuttojen kelluessa ei suurillakaan suhteellisten arvojen muutoksilla ole dramaattista vaikutusta kotimarkkinoihimme.

EKP:n neuvosto on reagoinut kasvaneisiin hintapaineisiin toistuvilla koronnostoilla. Euron korko on tähän asti pysynyt alhaisempana kuin Yhdysvaltojen ohjauskorko, mutta Yhdysvaltojen talouden sekä dollarin heiketessä korkoero tulee mahdollisesti supistumaan. Ohjauskorko euroalueella saattaa jopa jäädä hieman dollarikorkoa korkeammaksi. Inflaatioero puolestaan on euroalueen hyväksi noin yksi prosenttiyksikkö vuositasolla, mikä todennäköisesti tulee heijastumaan valuuttakursseihin ja vahvistamaan euroa. Eurosta on selkeästi tulossa maailman toinen reservivaluutta, mikä pitkällä aikavälillä lisää euron kysyntää ja on omiaan vahvistamaan sitä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Keskustelu euron heikkoudesta suhteessa dollariin on kuitenkin pääosin perustunut dollarin taannoiseen voimakkaaseen vahvistumiseen. Tämä on seurausta pitkään jatkuneesta yhtäjaksoisesta kasvukaudesta Yhdysvalloissa. Nyt tämä kasvu on kuitenkin alkanut taittua. Useimmat kuitenkin uskovat, että kasvu käynnistynee vuoden loppupuoliskolla korkojen alenemisen ja veronalennusten alkaessa vaikuttaa maan talouteen.

Myös euroalueen talouskasvu heikkeni viime vuoden lopulla. Tämä oli paljolti seurausta aiemmista koron nostoista ja Yhdysvaltain viimeaikaisesta talouskehityksestä. Useimmat uskovat, että Euroopan talouskasvu kärsii vain vähäisessä määrin, sillä viennin vetovoiman vähetessä kotimainen kysyntä on päässyt vakaaseen kasvuun. Tämä kuitenkin sillä varauksella, että Yhdysvaltojen talouskasvun heikkeneminen jää lyhytaikaiseksi.

Huolta merkitsevä tieto kuitenkin kertoo, että myös perinteinen teollisuus on joutumassa vastamäkeen New Yorkin pörssissä.

Vientipainotteisen kasvun kääntyminen hieman enemmän kohti kotimaista kysyntää lienee väistämätöntä. Kotimaisen kysynnän kasvun työllisyysvaikutukset ovat yleensä suuremmat kuin viennin vastaavat vaikutukset. Mikäli kasvukeskusten asuntomarkkinoiden kuumenemisriski kyetään hallitsemaan ja myös työmarkkinapeikot kyetään torjumaan, niin taloutemme näkymiä voidaan tältä osin pitää muuhun maailmaan verrattuna myönteisinä.

Julkisen talouden osalta merkittävät talouspolitiikan haasteet liittyvät vero- ja etuusjärjestelmiimme. Kansainvälisesti korkea työn verotus yhdessä kattavan ja työtuloihin nähden korkeitten korvausasteitten sosiaaliturvajärjestelmän kanssa eivät ainakaan nyt kannusta palkkatyöhön hakeutumista ja työpaikkojen syntymistä riittävin määrin.

Yhä ajankohtaisemmaksi onkin muodostumassa kansainvälinen paine veroasteemme alentamiseen. Yhdysvalloissa ollaankin laskemassa juuri nyt merkittävästi verotusta, minkä vaikutuksia otetaan huomioon eräissä euroalueen maissa, kuten Ruotsissa ja Saksassa. Tällaiset vaikutukset on huomioitava myös Suomessa.

Helsingin pörssin suora kytkentä maailman suurimpaan pörssiin on tärkeä havainto talouspolitiikkamme kannalta. Suomi on pörssivaihdolla mitattuna New Yorkin pörssin toiseksi tärkein eurooppalainen kumppani heti Lontoon jälkeen. Samalla teknologiapörssi Nasdaq on kokenut kurssinousua ja kurssilaskua äärimmäisen rajusti. Puhe jopa pörssikuplan puhkeamisesta on perusteltu. Näin ollen ei voi kuin lausua varoituksen sanan: Kasvu on hidastumassa ja sitä kautta myös työttömyyden alenemisen hidastuminen on nousemassa uhkatekijäksi. Ensimmäiset lomautukset ovat ilmassa meillä Suomessakin.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Nyt onkin korkea aika puhua mahdollisesti heikkenevän talouskehityksen aikana noudatettavasta finanssipolitiikasta. Vähin, mistä näissä oloissa pitäisi voida sopia, on pidättäytyminen ensinnäkin julkisen sektorin kasvusta ja toiseksi menojen lisäämisestä epävarmalle tulopohjalle. Euroopan keskuspankin rahapolitiikka, ja toisaalta meidän oma finanssi- ja työmarkkinapolitiikkamme, ei jätä kovin monia vaihtoehtoja tiukan budjettipolitiikan ja uudistuksia suosivan työmarkkinapolitiikan lisäksi.

Euroalueen kehitys lyö päihin inflaatiota eli heikentää hintapaineita ja kotimarkkinavetoinen talouskehitys edesauttaa työllisyyttä. Juuri alhaisella inflaatiolla ja työllisyydellä voidaan kestävästi vaikuttaa sosiaaliseen ja alueelliseen kehitykseen.
Ilkka Kanerva
Kansanedustaja (kok)