Lukijoilta

Tarvitaan myös resursseja

Työministeriön johtaja Kimmo Nissilä puuttui TS:n mielipideosastossa 11.3. ajankohtaiseen aiheeseen lääkärikoulutettavien määrän lisäämisestä ja esitti aloituspaikkojen nostamista 650:een, josta Turun osuus nousisi nykyisestä sadasta 150:een.

Sosiaali- ja terveysministeriö on muun muassa lääkärityövoiman vajauksen sekä odotettavissa olevan lääkäreiden eläkkeelle siirtymisen perusteella ilmoittanut kantanaan, että lääketieteen peruskoulutuksen aloituspaikkojen lukumäärää tulee nostaa syksystä 2001 alkaen valtakunnallisesti viimevuotisesta 480:stä 550:een. Tämän mukaisesti joka sadannesta ikäluokan lapsesta koulutetaan valtakuntaamme lääkäri!

Turun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta on esittänyt valmiutensa nostaa aloituspaikkojen lukumäärää nykyisestä 100 opiskelijasta kymmenellä, edellyttäen, että laajennetun aloituspaikkamäärän kustannukset korvataan.

Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan mielestä lääkärikoulutuksessa ei ole kysymys pelkästään määrästä vaan myös hyvän suomalaisen koulutuslaadun säilyttämisestä. Tavoitteenamme on ja tulee olemaan kouluttaa osaavia lääkäreitä, jotka valmistuessaan ovat kykeneviä selviytymään terveyskeskuslääkärin monipuolisesta, vaativasta työstä ja uskaltavat myös ottaa väestön terveydenhuollon vastuulleen.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Vuonna 1993 tiedekuntamme lääkärikoulutuksen aloituspaikkoja vähennettiin neljänneksellä 75:een. Samalla taloudellisia resurssejamme leikattiin niin, että jouduimme lakkauttamaan 20 suoraan perusopetukseen liittyvää virkaa ja lukuisa opetusvirkoja voitiin täyttää vain osaksi vuotta.

Kun aloituspaikkojen määrää nostettiin vuodesta 1999 lähtien uudelleen sataan, on opetusministeriöltä saadulla kompensaatiolla tuskin pysytty vuosittaisten kustannusnousujen tahdissa ja lakkautettuja virkoja on edelleen kaksikymmentä. Kuutta muuta sairaalaopettajan virkaa ei ole voitu täyttää lainkaan ja 14 opetusvirkaa voidaan pitää täytettynä vain osan vuotta.

Tämänkaltaisilla näkymillä aloituspaikkamäärän nostaminen pienelläkin määrällä tulee aiheuttamaan suuria ongelmia opetuksen järjestelyissä. Useimmat luentosalimme ovat liian ahtaita jo nykyisille kurssikoolle. Vielä keskeisemmät ongelmat syntyvät siitä, että osaavaksi lääkäriksi opiskellaan ainoastaan ja vain pienryhmissä tietoa hankkien sekä potilastyötä seuraten ja tehden.

Opetusministeriön kanssa käydyissä neuvotteluissa esillä olleilla rahoituslisäyksillä aloituspaikkojen määrän oleellinen nousu johtaa lääkärikoulutuksen tason laskuun. Tällainen kehitys ei ole tiedekuntamme tavoitteiden mukaista.
Jouko Suonpää
professori
Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaani