Lukijoilta

Suomessa lääkäreitä enemmän kuin koskaan

TS/Tuula Heinilä<br />Mikäli yhdestä maailman parhaista ja ennen kaikkea tasa-arvoisimmasta terveydenhuoltojärjestelmistä halutaan pitää kiinni, on terveydenhuoltosektorille osoitettava nopeasti lisää määrärahoja, toteaa kirjoittaja. - Kuva Tyksistä.
TS/Tuula Heinilä
Mikäli yhdestä maailman parhaista ja ennen kaikkea tasa-arvoisimmasta terveydenhuoltojärjestelmistä halutaan pitää kiinni, on terveydenhuoltosektorille osoitettava nopeasti lisää määrärahoja, toteaa kirjoittaja. - Kuva Tyksistä.

Kimmo Nissilä kirjoittaa, että lääkärikoulujen aloituspaikkamäärä tulisi heti nostaa 650:een nykyisestä noin 500:sta, koska syrjäseuduilla on lääkäripulaa (TS 11.3.). Tosiasia kuitenkin on, että Suomessa on enemmän lääkäreitä kuin koskaan ja lääkärimäärä tulee vain lisääntymään lähivuosina.

Ongelma ei siis ole lääkärien vähäinen määrä, vaan julkisen terveydenhuollon lääkärivaje. Tämä taas johtuu siitä, että julkinen sektori (terveyskeskukset ja sairaalat) on menettänyt kilpailukykynsä työnantajana. Sillä on tarjota vain kahden ihmisen työt tehtäväksi säästö- ja leikkauspaineiden alla, oman työn hallinnan olemattomuus, lähes mahdottomuus päästä jatko- ja täydennyskoulutukseen sekä taulukon alarajan palkkaus. Ei siis ihme, jos on vajetta, kun toisella työnantajalla on tarjota päinvastaisia asioita kilpailukykyisin ehdoin.

Lääkärikoulun aloituspaikkojen lisäys ei tuo lisää lääkäreitä julkisen terveydenhuollon pariin, jollei se työnantajana ole kilpailukykyinen muihin työnantajiin verrattuna. Kuka haluaisi hypätä "uppoavaan laivaa"? Pikemminkin nopeasti "uppoavasta laivasta" pois.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Alku lääkäripaolle julkiselta sektorilta on pantu alulle jo 1990-luvun säästöillä. 1990-luvulla terveydenhuollon menoja on leikattu yli 13 pros., kun samaan aikaan potilaita on hoidettu yli 3 pros. enemmän. Mikäli yhdestä maailman parhaista ja ennen kaikkea tasa-arvoisimmasta terveydenhuoltojärjestelmistä halutaan pitää kiinni, on terveydenhuoltosektorille osoitettava nopeasti lisää määrärahoja, toisaalta palkkaukseen, toisaalta joustojen mahdollistamiseksi.

Itse asiassa se, että Suomi nostaisi bruttokansantuotteesta lasketun terveydenhuoltomenojen prosenttiosuuden keskieurooppalaiselle tasolle, toisi pitkälle toista miljardia lisärahoitusta. Ei voi odottaa, että eurooppalaisessa mittakaavassa lähes pienimmillä kustannuksilla voitaisiin tarjota parasta ja tasa-arvoisinta terveydenhuoltopalvelua, jos terveydenhuolto, kuten Suomessa, säilyy kuntien vastuulla.

Opiskelijamäärien 50 pros. lisäys Turussa, kuten Nissilä ehdottaa, kuulostaa tämän hetken yliopistollisilla resursseilla todella utopistiselta jo yksinkertaisesti opetustilojen, opettajien ja määrärahaleikkausten vuoksi. Täytyy myös muistaa, että nykyinen lääkärikoulutus on paljon resursseja sitovaa ja pitkäjännitteistä työtä, eikä opinto-ohjelmia voida joka vuosi muuttaa ja uudistaa, kun tämäkin on Turussa juuri hiljan tehty.

Tarkoituksenmukaisinta ja edullisinta pitkällä tähtäimellä olisi yrittää houkutella jo olemassa olevat lääkärit jälleen julkisen terveydenhuollon pariin olemalla kilpailukykyinen työnantaja. Kunnat ja sairaanhoitopiirit herätkää!
Antti Puhakka
lääkäri, Turku