Lukijoilta

Epävarmuus tulevasta heijastuu
Raision sairaalan arkeen

Tämä on yhden potilaan vetoomus monen muun puolesta, jotka eivät sitä itse voi tai jaksa tehdä. Olen parhaassa työiässä oleva nainen ja Tyksin hirmuisten jonojen vuoksi jouduin vuoden aikana Raision sairaalassa olemaan useaan eri jaksoon. Aina samalla osastolla os. 2. Eli tiedän mistä puhun. Olen myös itse ollut joskus sairaalassa töissä eri tehtävissä.

Päättäjät ovat jo nyt omalta osaltaan heikentäneet kyseisen sairaalan laatua. Hoitajat ovat väsyneitä ja kyllästyneitä jatkuvaan arvostelemiseen ja potilaiden ja omaisten kyselyihin sairaalan kohtalosta. He pelkäävät työnsä menettämistä ja onhan jo se, että osasto suljetaan viikonlopuksi tuonut moneen perheeseen uusia järjestelyjä äitien uusien työaikojen vuoksi, mieshoitajia kun ei osastolla ole.

Silti hoitajat hymyilevät, keskustelevat potilaiden kanssa ja sitä työpaikkahenkeäkin löytyy. Lääkärit tekevät työnsä vaikka pinna on kireällä, kun pitäisi säästää ja työnkuva on epävarma tulevaisuudessa.

Kohdallani koin viime keväänä vielä luottamusta hoitoon ja ammattiosaamiseen, mutta nyt lääkärien ja hoitajien väsymys on sitä luokkaa, etten uskaltanut kysellä hoidostani. Samaa puhui moni huonetoverini.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Suosittelen päättäjille vuorokauden lomaa. Menkää sairaalaan makaamaan ja jos on sitten vielä loman tarvetta, toiseen sairaalaan, jotta on mitä verrata ja mistä puhua. Pienellä vaivalla ja rahalla Raision sairaalan osastoistakin saisi viihtyisiä, joissa henkilökuntakin pitäisi työstään ja potilaat viihtyisivät ja tuntisivat olonsa turvalliseksi.

Hyvänä esimerkkinä on Tyksin os. 210, jossa olen myös joutunut olemaan potilaana useamman kerran. Osasto on saanut jopa palkinnon Vuoden osasto -97. Siellä puhutellaan potilaita etunimellä, henkilökunta pitää työstään ja työpaikastaan. Seinät, katot ja kaikki osastolla luo viihtyvyyttä ja rauhallisuutta ympäristöön ja onhan tutkittu tosiasia, että ympäristöllä on suuri vaikutus potilaan parantumiseen ja sille, ettei niin herkästi moni laitostuisi. Itsellänikin kivut unohtuvat kun seuraa kahden alle 4-vuotiaan tutkimusmatkoja!

Pikaisia paranemisia, hyvissä oloissa.
Kirsti Tähtinen