Lukijoilta

Lääkärikoulutukseen tarvitaan
lisää aloituspaikkoja

TS/Ari-Matti Ruuska<br />Suurten sairaaloiden ja terveyskeskusten lääkäritarpeen hoitaminen tulee lähivuosina olemaan vaikeaa, sanoo kirjoittaja ja ehdottaa lääkäreitä koulutettavan nykyistä enemmän.
TS/Ari-Matti Ruuska
Suurten sairaaloiden ja terveyskeskusten lääkäritarpeen hoitaminen tulee lähivuosina olemaan vaikeaa, sanoo kirjoittaja ja ehdottaa lääkäreitä koulutettavan nykyistä enemmän.

Olen jo vuosia mielenkiinnolla lukenut turkulaisen terveysalan asiantuntijan Mikko Sedigin kirjoituksia mm. Turun Sanomien palstoilta. Viimeksi hän kirjoituksessaan Uutispäivä/Demarissa 7.3. otti esille painavasti lääkärikoulutuksen aloituspaikkojen lisäämisen.

On totta, että 90-luvun laman alkuvuosian silloisen opetusministeri Riitta Uosukaisen aikana aloituspaikkoja ymmärrettävästi vähennettiin. Työttömyys oli nopeasti lisääntymässä yli puoleen miljoonaan, työpaikkoja hävisi 300 000, yli 30 000 yritystä lopetti toimintansa jne. Toisin sanoen, mitä mieltä oli silloin kouluttaa jopa lääkäreitä työttömyyteen.

Aloituspaikkojen määrä kohosi viime vuonna vuoden 1992 tasolle.

Nyt vajaa 10 vuotta myöhemmin on tilanne todella muuttunut. Sedigin mielipide aloituspaikkojen lisäämisestä 600:aan on perustelua. Taustalukuja voidaan esittää, 4 000 lääkäri eläköityy tällä vuosikymmenellä. Suomessa on vajaat 19 000 lääkäriä, työikäisiä on vajaat 17 000. Eläköitymisen lisäksi voimme vain aavistella kyseisen ammattikunnan ylityö- ja samalla työ- ja stressipaineita ja niiden seurauksia.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Nykyinen opetusministeri Maija Rask on luvannut huomioida alan koulutusmäärätason.

Mielestäni aloituspaikkojen määrä tulisi heti nostaa 650:een, josta Turun osuus olisi 150. Samalla tulisi myös tarkoin harkita ulkomaisten lääkäreiden suoraan sekä pätevöitymiskoulutuksen kautta lisäämistä.

Lääkärien peruskoulutus kestää 6-7 vuotta. Ei tarvitse kuin katsoa väestömme ikärakennetta ja eläköitymistilastoja. Työtä riittää. Tarvitsemme hoitohenkilökuntaa. Suurten sairaaloiden ja terveyskeskusten lääkäritarpeen hoitaminen tulee lähivuosina olemaan vaikeaa. Nyt jo syrjäseuduilla ongelma tiedostetaan. Samanaikaisesti siirtymää tapahtuu yksityiselle puolelle.

Lakko tai ei. Olen ehdottomasti koko hoitohenkilökunnan ansiotason nostamisen kannalla. Työtä tulee luonnollisesti edelleen kehittää ja tehostaa. Julkisella sektorilla nostaminen voitaisiin toteuttaa verorahoja uudelleen kohdentamalla. Asia on hoidettava systemaattisesti vuosittain. Ongelmaa on jo vatvottu riittävästi.
Kimmo Nissilä
johtaja, Työministeriö