Lukijoilta

Lapset unohtuivat taas

Oikeusministeriön työryhmä ehdottaa lähestymiskieltoa koskevan lain laajentamista koskemaan myös samassa asunnossa asuvia. Eniten on puhuttanut perheen sisäisen lähestymiskieltolain soveltaminen.

Lain laajentaminen on suuri edistysaskel perheväkivallan torjuntatyössä. Enää uhrin (lähes aina nainen) ei tarvitse kokea pahoinpitelynöyryytyksen jälkeen vielä sitä nöyryytystä, että joutuu pakenemaan kodistaan sukulaisiin, ystävien luo tai turvakotiin. Väkivallan jäljet hävettävät, vaikka uhrilla ei ole mitään todellista syytä tuntea syyllisyyttä eikä häpeää.

Mutta ovatko vain aikuiset perheenjäseniä vai voiko vain täysi-ikäinen olla perheväkivallan uhri? Lakiehdotushan koskee asuinkumppania. Missä ovat lapsen oikeudet?

Lähestymiskieltotuomioon tuomitun käytös on osoitettu olevan normaalista poikkeavaa ja häiritsevän vakavasti suojattua henkilöä.

Lapsen suojaksi voidaan nykyiselläänkin määrätä lähestymiskielto, mutta mitä se merkitsee käytännössä, kun lähestymiskieltoon tuomittu vanhempi oikeutetaan tapaamaan lasta ja hän voi saada kiellon voimassaoloaikanakin lapsen yksinhuollon ja lapsi tuomitaan asumaan väkivaltaisen henkilön luokse!

Laki lapsen tapaamisoikeudesta lähtee ajatuksesta, että lapsella on oikeus tavata sitä vanhempaa, jonka luona ei asu. Voiko enää puhua "lapsen oikeudesta", kun tavattava vanhempi on tuomittu lähestymiskieltoon? Silloinhan tapaamisoikeus on kääntynyt tapaajavanhemman oikeudeksi?

Edes uuden lakiehdotuksen mukaan lapsia ei tarvitse suojella väkivallalta eikä seksuaalirikoksilta. Missä siis ovat lapsen oikeudet?
Anne Tuomikoski
Uhkasakkojen Uhrit
tiedotusvastaava