Lukijoilta

Kirjoittajavieras/Ismo Seivästö:
Köyhyys
torjuttavissa

Maassamme rikkain kymmenes kahmaisee neljänneksen kaikista tuloista. Alimman kymmeneksen osuus taas on ansiotuloista alle viisi prosenttia. Tämä puhuttaa aiheellisesti kansalaisia ja päättäjiä.

Kansanedustaja Marjaana Koskinen (sd) vaati siksi verotettavan tulon alarajan korottamista kunnallisverotuksessa ja professori Matti Viren lähestyi omasta näkökulmastaan maassamme ilmenevää köyhyyttä. Tulo- ja varallisuuserothan ovat kasvaneet rajusti viimeisten vuosien aikana. Tätä selitetään mm. pääomatulojen kasvulla, optiojärjestelyillä ja palkkaliukumilla. Kehitystä on vielä joudutettu suurituloisia suosivilla veroratkaisuilla.

Aiheellisesti sopiikin kysyä, miksi suurituloisten verokevennykset menivät niin sutjakkaasti läpi, mutta köyhyyspaketin kanssa jahkaillaan ja summaa leikataan?

Kädenkäänteessä ei tietenkään korjata vuosien aiheuttamia vinoutumia. Markkamääräisesti samansuuruisen veronkevennyksen avulla olisi voitu sijoittaa köyhyyden torjuntaan ja erityisesti pieni- ja keskituloisten tarvitsemiin hyvinvointipalveluihin jopa kolme miljardia parin vuoden sisällä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kansallinen painopiste tulisikin ihmisarvon ja yhteiskuntarauhan kannalta suunnata juuri kyydistä pudonneiden ja putoamassa olevien auttamiseen. Eläähän maassamme kymmeniä tuhansia ihmisiä alle toimeentulon minimitason.

Erityisen ahtaalla ovat pitkäaikaistyöttömät ja pitkäaikaissairaat, pienellä eläkkeellä elävät ja pienipalkkaiset monilapsiset perheet. He kaipaavat laajaa kokonaisvaltaista pakettia, joka auttaa työllistymään sekä nostaa pienempiä sosiaalietuuksia.

Tätä kristilliset ovat monesti vaatineet yhdessä eräiden keskustalaisten ja hallitusrintaman muutamien yksittäisten edustajien kanssa. Koskinen jatkaa: "Toimeentulotukeen kaivataan myös tasokorotusta tai sitten luovutaan seitsemän prosentin asumiskulujen omavastuusta, joka säädettiin viime hallituskaudella säästölakina vastoin hallitusohjelmaa. Seitsemän prosentin asumiskulujen omavastuu toimeentulotuessa on osaltaan vaikuttanut asunnottomien määrän nousuun ja se on leikannut toimeentuloasiakkaiden käteen jäävää toimeentulotukea 100-200 mk/kuukaudessa."

Ihmettelenkin, missä viipyy vasemmistoliittolaisen veroministeri Siimeksen, jolle myös asuntoasiat kuuluvat, esitykset näiden ongelmien ratkaisemiseksi? Kehitysmaiden rutiköyhiä on kyllä muistettava, mutta omatkin köyhät on hoidettava.
Harkita tulisikin ansiotulovähennyksen palauttamista koskemaan myös sosiaalietuuksia. Sen enimmäismäärähän on nyt 9 800 markkaa. Vähennys poistuu, kun puhdas ansiotulo ylittää 355 000 markkaa. Tuota ylärajaa voitaisiin laskea vaikkapa 200 000 markkaan ja muutenkin tarkastella suurituloisten veroratkaisua pienituloisten ja köyhien hyväksi. Jostainhan varoja on otettava.

Pienituloisia koskettaa erityisesti kunnallisverotus, sairausvakuutusmaksu ja mahdollinen kirkollisvero. Köyhyyteen on puututtava hyvän sään aikana, eikä vasta hidastuvan talouskasvun kolkuttaessa ovea.
Kirjoittaja on kristillisten kansanedustaja.