Lukijoilta

Johtajien palkankorotuksilla
ei paranneta terveydenhuoltoa

Sairaanhoitopiirin johtaja Aki Lindén oli huolissaan terveydenhuollon tilanteesta (TS 4.3.). Huoli on aiheellinen. Mutta parannetaanko sairaanhoitopiirin ongelmavyyhtiä esittämällä johtajille "kuoppakorotuksia", mistä TS uutisoi 2.3.. Palkankorotuksia Lindén perustelee jälkeenjääneisyydellä muihin sairaanhoito-piireihin. Jostain syystä Suomessa sairaanhoitopiirien johtavien virkamiesten palkkataso on korkeampi kuin suurimpien kaupunkien terveydenhuollon johtotehtävissä. Miksi? Toisaalta tiedetään, että kaupunkien terveydenhuollossa on budjetti pidettävä tiukemmin kuin sairaanhoitopiireissä. Paine tähän on kova. Kuntayhtymän johtovirat ovat usein poliittisen "kermankuorinnan" ilmentymiä. Puolueiden on saatava palkintovirkoja. Virkoihin valintakriteerinä painaa pätevyyden lisäksi poliittinen sopivuus. Tyksin ja sairaanhoitopiirin hallinnon yhdistämisestä säästyvät varat tuleekin ohjata varsinaiseen peruspotilastyöhön, ei johtajien kuoppakorotuksiin.

Sairaanhoitopiirin johdon suunnittelemat ylimpien virkamiesten palkankorotukset ovat mielestäni täysin virheellinen signaali koko muulle monituhatpäiselle henkilökunnalle. Tyksin hoitajien pääluottamusmiehen Mirja Hovirinnan (TS 4.3.) peräämää työpaikan houkuttelevuutta tai imagoa ei paranneta kohdentamalla extrapalkankorotuksia vain harvoille valituille johtajille, jotka jo muutenkin nauttivat korkeata palkkaa. Tässä tulee mieleen muuallakin yhteiskunnassa nykyisin esiintyvä ilmiö, jossa tuloeroja tietoisesti kasvatetaan.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Yhä vaativampien potilaiden hoitamisesta, työntekijöiden jaksamisesta, julkisen terveydenhuollon rahan riittävyydestä jne. puhutaan nykyisin jatkuvasti. Aikana, jolloin julkiseen terveydenhuoltoon käytetään reaalisesti yhtä paljon rahaa kuin edellisen nousukauden huipulla kymmenen vuotta sitten. Lisäksi terveydenhuollon tehokkuus on kasvanut entisaikaan verrattuna selvästi. Voidaan sanoa, että tänään suomalaiselle on tarjolla enemmän julkisia terveydenhuoltopalveluja kuin koskaan.

Tämän kehityksen mukana terveydenhuoltoon on tullut kiire, jonka potilaat voivat kokea palvelun huonontumisena ja työntekijät uupumuksena. Vieläkään potilaat eivät kuitenkaan ole oikeissa paikoissa hoidettavina. Terveydenhuollon rakenteellisen tehokkuuden parantamiseksi terveyskeskukseen onkin satsattava lisää voimavaroja, jottei tarpeettomasti kuormiteta erikoissairaanhoitoa.
Jukka Kärkkäinen
terveyskeskuksen ylilääkäri
Turun kaupunginvaltuutettu (vas)