Lukijoilta

Satavako seuraavaksi kaavan alle

TS/Ari-Matti Ruuska<br />Kun suunnitellaan rakentamista haja-asutusalueille pitäisi ottaa huomioon vanha asumisympäristö, toivoo kirjoittaja peläten miten käy Satavan, jos ja kun sen kaavoitusta aloitetaan.
TS/Ari-Matti Ruuska
Kun suunnitellaan rakentamista haja-asutusalueille pitäisi ottaa huomioon vanha asumisympäristö, toivoo kirjoittaja peläten miten käy Satavan, jos ja kun sen kaavoitusta aloitetaan.

Nyt, kun Hirvensalo on saatu tehokaavoituksella jalostetuksi, myöntämällä sinne holtiton määrä rakennuslupia, kaavoituksesta vastaavien virkamiesten sormet varmaankin syyhyävät päästä Satavan kimppuun.

Ja jos heille annetaan oikeus käyttää samaa suunnittelulähtökohtaa kuin Hirvensalossa, jälki tulee olemaan järkyttävää.

Ajatellaanpa Satavan tämänhetkistä maalaisomaista asumismiljöötä, ja sovelletaan sinne samaa kaavoituksellista lähtökohtaa kuin esimerkiksi Haarla, Papinsaari, tai vaikkapa Pikisaari. Ei pahempaa toivoisi.

Voisi kuvitella, että jälki Hirvensalossa nyt viimein olisi herättänyt vastuussa olevat virkamiehet ja poliittisen vastuun kantavat luottamusmiehet siten, että kun suunnitellaan rakentamista haja-asutusaleille, otettaisiin huomioon olemassa oleva vanha asumis- ja rakentamisympäristö, ja sijoitetaan uusi rakennuskaava alueen vanhan luonteen mukaisesti.

Hirvensalon luonto on jo osittain ulosmitattu nykyisenkaltaisella pienten tonttien, tiheän rakennussijoittelun politiikalla. Lopputuloksena ei varmasti ole kaupunkilaisia miellyttävä viihtyisä asuinympäristö.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Haarlankin alueella parturoitiin vanha tammimetsikkö. Kenellekään ei tullut mieleen, olisiko edes se voitu säästää hieman väljemmällä rakennusoikeudella. Samanlaisia luonnon säästämiseen rakentamiselta nuivasti suhtautumisesta Hirvensalossa on esimerkkejä paljon. Miksi emme suosisi hieman väljempää rakentamista, koska rakentamiseen soveliasta maatahan Turun seutukunnan alueella on riittävästi.

Miten muuten tähän Turun rakennuskulttuuriin, ns. tiivistetystä aluerakentamisesta istuu kaupungin virkamiesten hellimä ajatus saada ns. optiorikkaiden asettumisesta Turkuun asumaan.

Lopuksi kysymys Jukka Mikkolalle. Vastasitte TS:n palstoilla erään huolestuneen asukkaan ihmettelyyn Pikisaaren raskaasta rakennuskaavasta, että kyse on kaupungin maineesta sopimuskumppanina. Olisi mukava tietää kuka on vastuussa neuvotteluista, jonka tuloksena Turun kaupunki neuvotteli valtion kanssa maanvaihtokaupan, joka toteutui vaihtoarvojen osalta ainoastaan siten, että Pikisaareen muodostui mm. kerrostalojen avulla riittävän tehokas rakennuskaava!
Yksi monista saarelaisista