Lukijoilta

Esperanton opetusta kouluihin

Pekka Suvanto kirjoitti (TS 4.2.) vieraan kielen aloittamisesta kolmannella luokalla olevan liian aikaista ja ehdotti sen siirtämistä kahdella vuodella. Nuoresta iästään huolimatta hän puhuu järkeä, ehdotus perustuu ilman muuta omakohtaiseen kokemukseen.

Uskon, että jo neljännellä luokalla voitaisiin aloittaa kielellä, joka englantia, ruotsia ja saksaa helpompana soveltuisi parhaiten ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi. Se muistuttaa sikäli suomen kieltä, että se luetaan samoin kuin kirjoitetaan. Se on kansainvälinen kieli esperanto, sen nerokkaasti suunniteltu kielioppi (16 sääntöä, ei epäsäännöllisiä verbejä), looginen ajattelutapa sekä sanojen "rakentamisjärjestelmä" auttavat nopeaan kielen omaksumiseen. Monet viralliset kokeilut ovat osoittaneet esperanton verrattoman edun myös muiden vieraiden kielten opiskelulle.

Esperanto ei ole keksitty vaan suunniteltu kieli, suurimmalta osaltaan se perustuu kreikkalais-latinalaiseen sivistyssanastoon, siis suomalaistenkin käyttämiin vierasperäisiin sanoihin.

Esperanton eräs suuri etu muihin kieliin verrattuna on, että sillä ei ole ollut ns. sokean kehittymisen aikakautta, jolta eri kieliin on jäänyt sellaista painolastia, joka on haitaksi kielelle (esim. englannin kielen ääntämisen ja kirjoittamisen ero) ja josta ei enää päästä irti.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Loogisuuden takia esperantoa ei tarvitse päntätä päähänsä papukaijamaisesti vaan voi järkeilemällä päätellä sanoja ja lauseita (esim. verbistä remi=soutaa, josta säännönmukaisilla jälkiliitteillä saadaan muita sanoja kuten rem/anto = soutaja, rem/ilo = airo).

Parasta esperantossa on kuitenkin sen rauhaarakentava henki: kielellinen tasa-arvo ja pyrkimys kaikkien kansojen kielen ja kulttuurin säilyttämiseen. Jo kansainvälisten kontaktimahdollisuuksienkin vuoksi esperanton tulisi kuulua koulujemme opetusohjelmaan.
Anna-Liisa Ali-Simola
Turun Esperanto-yhdistyksen vpj
Esperanton Maailmanliiton delegito