Suomi - neljännen luokan
eurooppalainen valtio
EU:n huippukokous Nizzassa pääsi tiukan kädenväännön jälkeen sopimukseen, jolla kunkin jäsenmaan äänimäärät ministerineuvostossa ja europarlamentissa määriteltiin. Esimerkiksi europarlamentissa Saksa on yksin ensimmäisessä luokassa 99 äänellään. Britannia, Ranska ja Italia muodostavat toisen luokan 74 äänellään. Kolmannessa luokassa ovat Hollanti, Kreikka, Belgia, Portugali, Ruotsi ja Itävalta, joiden äänet vaihtelevat 17:stä 25:een. Neljännessä luokassa ovat Suomen lisäksi Tanska ja Irlanti 13 äänellään Luxemburgin jäädessä yksin viidenteen luokkaan kuudella äänellä.
Mikä on "neljännen luokan eurooppalaisen suurvallan" Suomen vaikutusmahdollisuus Euroopassa? Meidät kutsutaan kyllä neuvottelupöytään ja kenties kuunnellaan kohteliaina joskin vaivautuneina mielipidettämme. Mutta sen jälkeen suurvallat Saksa, Ranska, Britannia ja Italia sulkeutuvat takahuoneeseen tekemään ratkaisunsa, joihin Suomenkin on tyytyminen.
Mikä sitten on vaihtoehto? Se on yksinkertaiesti ylikansallisen päätöksenteon huomattava supistaminen ja päätösvallan palauttaminen kansallisille hallituksille. Sellaisissa rajat ylittävissä kysymyksissä kuin rikollisuuden torjunta ja luonnonsuojelu sekä eräissä muissa asioissa (mm. yhteinen raha euro) ylikansallista päätöksentekoa kuitenkin tarvitaan. Korostamalla kansallista vastuuta ja keskittämällä EU:n ylikansallinen päätöksenteko ihmisten ja luonnon turvallisuutta koskeviin kysymyksiin saataisiin palautetuksi tasapaino ja sellainen EU, johon Suomi vuonna 1994 luuli liittyvänsä.
Ralph Jaari
Kriittiset eurooppalaiset r.y:n puheenjohtaja