Lukijoilta

Koululiikunta on investointi
ihmisen koko tulevaisuuteen

Varusmiesten kunto laskenut. Nuorten liikkumattomuus huolestuttaa pääesikuntaa. Näin otsikoitiin TS:ssa 22.11. Syytkin ovat selvillä.

Koululiikunnan alasajo viimeisellä vuosikymmenellä on yksi syy. Koululiikunnan merkitystä ei ole lainkaan ymmärretty. Ilmeisesti liikunnan vanhat rasitteet, tamburiini ja sotilasvoimistelu ym. ovat jättäneet lähtemättömiä vaikutteita nykyisiin päättäjiin.

Samaan aikaan kun koululiikunnan tunnit ovat vähentyneet Euroopan alhaisimmalle tasolle ja koulujen liikuntakerhot ovat lähes loppuneet, lasten ja nuorten fyysisesti kehittävä aktiivisuus on myös laskenut. Tilalle ovat tulleet sisällä tapahtuvat multimedia-, video- ym. fyysisesti passivoivat harrastukset. Vanhempien nuoriin kohdistuva valvonta, lasten kanssa yhdessä tekeminen ja heistä välittäminen on vähentynyt.

Seuraukset tästä ja muusta lasten ja nuorten heikentyneestä terveyskäyttäytymisestä on nähtävissä monissa tutkimuksissa. Lasten ja nuorten motorinen kunto ja muut liikeominaisuudet ovat romahtaneet sekä peruskoulussa, lukioissa että ennen kaikkea ammattikouluissa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Lisäksi ylipainoisten lasten määrä on kasvanut. Olemme lasten ylipainoisten määrässä Euroopan kärkisijoilla.

Lasten luustossa on entistä enemmän nähtävissä haurastumisen merkkejä, jotka johtuvat luustoa kuormittavan liikunnan vähäisyydestä. Niska- ja hartiakivut ovat lisääntyneet, jotka johtuvat mm. tietokonetyöskentelyn lisääntymisestä, ergonomisesti huonosta istuma-asennosta, ryhtiä ylläpitävien lihasten heikkoudesta ja rentoutumiskyvyn puutteesta.

Lasten ja nuorten väsymyksen ja heikotuksen lisääntyminen on merkki yöunen määrän ja levon vähenemisestä sekä autonomisen hermoston toiminnan epätasapainosta. Psykosomaattisten ja psyykkisten oireilujen lisääntyminen kertoo samoin elimistön toiminnan huonosta tasapainosta.

Koululiikunnalla pystytään korjaamaan havaittuja ongelmia, jos todella halutaan. Koululiikunta on ainoa tapa ennaltaehkäistä koko väestön osalta nämä myöhemmin sekä työ- että toimintakykyä vaurioittavat ongelmat.

Kansamme odottaa myös parempaa urheilumenestystä. Koululiikunnalla voidaan kylvää urheilun harrastamisen siemen. Jotta tässä onnistuttaisiin, edellyttää tämä lisää resursseja. Tämän hetken tunnit ja toimintaolosuhteet eivät ole riittävät tulokselliseen opetustyöhön, uusien taitojen ja kunnon kehittämiseen sekä välttämättömään yksilölliseen ohjaukseen.

Opetusryhmät ovat lähes kaikkialla liian suuria ja liikuntatilat liian pieniä ja välineistä on puutetta. Myös liikunnan "kotiläksyihin" ja oppilaiden fyysiseen aktivoimiseen välitunneilla tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota. Nythän monissa kouluissa oppilaat lojuvat toimettomina käytävillä. Koulun pihat tulisi saada aktiivisesti käyttöön.

Koululiikunnan ns. esivaihe tulisi toteuttaa jo neuvoloissa, päiväkodeissa ja esikoulussa. Tavoitteena on myös lisätä vanhempien tietämystä liikunnan merkityksestä sekä vanhempien sitoutumista lasten fyysisen toiminnan järjestelyihin ja niissä mukana oloon. Autonkuljettajana toimiminen ei ole riittävä tuki tähän.

Tämän lisäksi tarvittaisiin lisää tunteja koululiikuntaan. Norjan päättäjät havaitsivat pohjoismaista ensimmäisenä maansa lasten fyysisen kunnon ja taitojen romahduksen, tajusivat niiden vaikutukset ja lisäsivät Norjan kouluihin liikuntaa. Nyt Norjassa on ala-asteilta aina lukioon ja ammattikouluihin kolme tuntia viikossa liikuntaa. Meillähän sitä on lukioissa 0,7 tuntia ja ammatillisessa koulutuksessa sitäkin vähemmän.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Työelämän lisäksi koululiikuntaan tehdyt määrälliset ja laadulliset investoinnit ovat hyvä sijoitus yksilön hyvinvointiin, toimintakykyyn ja jopa maamme urheilumenestykseen.
Pertti Helin
filosofian tohtori,
Suomen Liikunnanopettajain
Liitto ry:n puheenjohtaja